Mitä arvot ovat ja miten niiden mukaan eletään?

Mitä arvot ovat ja miten niiden mukaan eletään?
27.5.2016 No Comments » Hyvinvoinnin lisääminen,Tutkimustulokset Sanna Kinnunen

Tässä blogissa käydään läpi, mitä arvot ovat mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisten menetelmien näkökulmasta. Erityishuomiota kiinnitetään siihen, miten arvojen mukaan eletään ja miten luodaan arvopohjaisia tavoitteita.

Mitä arvot ovat?

Millainen haluaisit elämäsi olevan? Millaisiin asioihin haluaisit käyttää aikaasi? Teetkö juuri nyt sellaisia asioita, jotka ovat itsellesi tärkeitä? Tällaiset kysymykset ovat keskiössä, kun käsitellään arvoja ja arvojen mukaista elämää. Arvoilla tarkoitetaan yksinkertaisesti itselle tärkeitä asioita, joita voi käyttää suuntaviittoina rakennettaessa omaa hyvää elämää. Niitä voi verrata kompassiin, josta katsotaan suuntaa, kun ollaan eksyksissä. Arvoja pohtiessa on hyvä muistaa seuraavat huomiot:

arvot_21. Arvot ovat saatavilla  joka hetki Arvot 1 Arvojen mukaan voi elää joka hetki, jos näin valitsee. Tekojen ei tarvitse aina olla suuria osoittaakseen arvojen näkyvän elämässä. Esimerkiksi jos arvona on olla hyvä vanhempi, voi työpäivän jälkeen kuunnella hetken lapsen kertomusta päivästään keskittyen vain tähän. Arvoja ei voi koskaan saavuttaa, vaan voimme jatkuvasti valita uusia arvojen mukaisia tekoja.

2. Arvoja ei tarvitse  perustella Arvot 2 Arvoihin sopii sananlasku “Makuasioista ei sovi kiistellä”. Ne kertovat meille tärkeistä asioista eikä niitä tarvitse oikeuttaa muille. Kuitenkin meidän voi toisinaan olla tarpeen perustella arvoihimme pohjautuvia tekemisiä. Esimerkiksi jos työ on tärkeää, sitä ei tarvitse selittää, mutta jos ei työn vuoksi ole aikaa parisuhteelle, voi tämä vaatia perustelua ainakin puolisolle.

3. Arvot pitää usein laittaa  tärkeysjärjestykseen Arvot 3 Meillä on monesti useita arvoja, jotka ovat saatavilla minä hetkenä vain. Tällöin meidän on valittava, minkä eteen toimimme kunakin hetkenä. Esimerkiksi voimme arvostaa lämpimiä ja välittäviä suhteita ystäviimme. Jos joku ystävistä kuitenkin jatkuvasti kohtelee meitä huonosti, voi itsestä huolehtimisen arvomme nousta etusijalle, jolloin katkaisemme hetkeksi yhteyden kyseiseen ystävään.

4. Arvoihin kannattaa suhtautua  kevyesti Arvot 4 Kevyt suhtautuminen tässä tarkoittaa, että pysymme tietoisina arvoistamme, muttemme ole liian kiinni niissä. Arvoja voi verrata kompassiin. Jos koko retken tuijottaa vain kompassin ruutua, jää luonto ympärillä huomaamatta. Ihanteellisesti kompassi kulkee repussa mukana valmiina esiin otettavaksi. Samoin on arvojen laita.

5. Arvot ovat vapaasti  valittuja Arvot 5 Arvoja valitessa lähdetään liikkeelle omista toiveista. Voit kysyä itseltäsi: Jos saisin taikasauvaa heilauttamalla mitä arvoja vain, mitä valitsisin? Vapaaseen valintaan liittyy myös se, että kyseessä ovat juuri sinulle tärkeät asiat eivätkä esimerkiksi asiat, joita läheisesi odottavat sinulta.

Miten löydän omat arvoni?

Nyt kun olemme hieman käyneet läpi mitä arvot ovat, on aika pohtia miten ne löydetään. Omia arvoja voi lähteä hakemaan edellisen kappaleen alussa olevien kysymysten avulla. Jos elämässä tuntuu olevan paljon haasteita ja itsellä on jatkuvasti huono vointi tai heikko jaksaminen, voi lähteä liikkeelle kysymällä itseltään: “Mitä tekisin, jos kaikki väsymykseni/paha mieleni/kurjat velvollisuuteni yms. katoaisivat ensi yön aikana? Millaista elämäni olisi ilman näitä kokemuksia?” Tällä lailla saattaa saada esille monenlaisten harmien alla piileviä toiveita, unelmia ja odotuksia, jotka ovat todennäköisesti ainakin lähellä omia arvoja.

Arvoja voi lähteä hahmottamaan itselleen myös konkreettisemmin, esimerkiksi käymällä läpi eri elämänalueita ja niihin liittyviä tärkeitä asioita. Käsittelyssä voi olla esimerkiksi osa seuraavista: terveys, työ, opiskelu, parisuhde, perhe-elämä, ystävyyssuhteet, harrastukset ja vapaa-aika, itsen kehittäminen, yhteiskunnallinen osallistuminen ja hengellisyys. Esimerkiksi työn saralla arvona saattaa olla luotettavuus, merkityksellisyys tai hyvän yhteishengen ylläpito, kun taas perhe-elämässä esiin saattaa nousta halu olla läsnäoleva vanhempi tai rakastava puoliso. Kullakin arvot ovat omannäköisensä.

Arvoja pohtiessa voi olla myös hyödyllistä arvioida niiden tärkeyttä ja toteutumista omassa elämässä, esimerkiksi antamalla arvosana välillä 1-10 kunkin arvon tärkeydelle ja sille, kuinka hyvin se on näkynyt omassa elämässä viime aikoina. Usealla arvolla voi olla sama numeroarviointi. Tällaisten arvioiden perusteella voi myös hahmottaa omien arvojen tärkeysjärjestystä ja sitä, mihin kannattaisi keskittyä. Jos tärkeys- ja toteutumisarvioiden välillä on suuria heittoja, voi olla hyödyllistä keskittyä kyseiseen arvoon. Jos arvoihin on vaikea päästä itse käsiksi, voi niiden miettimisestä ammattilaisen kanssa olla hyötyä. Esimerkiksi meillä Mielenhuollossa autetaan alkuun arvopohjaisen elämän tiellä.

Miten muodostetaan arvopohjaisia tavoitteita?

Arvot ovat siis jotain kompassin kaltaista, joka ohjaa meitä oikeaan suuntaan. Kompassia käytettäessä on kuitenkin selvää, ettei kompassi itsessään vie sinua perille, vaan sinun pitää myös ottaa aktiivisesti askelia kohti sen osoittamaa suuntaa. Arvojen kanssa on samalla lailla. Pelkkä arvojen selventäminen ei vielä takaa hyvää elämää, vaan meidän on tehtävä konkreettisia tekoja niiden näkymiseksi arjessamme. Arvojen konkretisoimisessa tavoitteiden muodostus voi auttaa. Käydään seuraavaksi läpi muutamia vinkkejä toimivien tavoitteiden muodostamiseen:

arvot_31. Tavoite on merkityksellinen itselle ja ohjaa toivottuun tulokseen Tavoitteet 1 Kun tavoitteet nousevat arvoista, ne yleensä täyttävät nämä kriteerit. Jos tavoite ei tunnu tärkeältä sitä asettaessa, mieti tuleeko tavoite todella arvoistasi vai kenties itsellesi asettamista ankarista vaatimuksista tai ympäristön toiveista.

2. Tavoite on tarkasti  määritelty Tavoitteet 2 Määritä mitä, missä, milloin ja kenen kanssa toteutat tavoitteen. Esimerkki epätarkasta tavoitteesta on “Vietän enemmän aikaa puolison kanssa”. Hyvin määritelty tavoite taas voisi olla “Laitan puolisoni kanssa ruokaa kotona perjantai-iltana.”

3. Tavoite on ajallisesti  rajattu Tavoitteet 3 Tavoitteen toteuttamiselle on hyvä päättää päivämäärä ja aika, jotta sen toteutumista on helppo seurata. Jos näin tarkka ajoitus ei onnistu, tee niin tarkka rajaus kuin mahdollista.

4. Tavoite on varmasti  toteutettavissa Tavoitteet 4 Tämä kohta on erityisen tärkeä, koska onnistumisen kokemukset ovat keskeisiä tavoitteiden asettamisessa. Jos sinulla on mielessä iso tavoite, esimerkiksi valmistuminen opinnoissa, kannattaa se jakaa pienempiin osatavoitteisiin. Näin lisäät itsellesi onnistumispaikkoja matkan varrelle.

Näillä eväillä voi päästä alkuun arvopohjaisen elämän rakentamisessa. Tavoitteita määrittäessä on hyvä muistaa, etteivät nekään ole pakollisia ja kiveen kirjoitettuja ohjenuoria, joita kohti pitää puskea hampaat irvessä. Elämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja arvojen tärkeysjärjestys voi elää näiden muutosten mukana. Tällöin on myös tärkeää, että tavoitteet seuraavat muutosten mukana. Lisäksi monesti tavoitteita kohti kulkiessa tulee monesti vastaan takapakkeja ja junnausvaiheita, jolloin on tärkeää muistuttaa itseään siitä, miksi kyseinen tavoite on ylipäänsä tärkeä.

Arvotyöskentely kannattaa tutkimusten mukaan

Lopuksi vielä muutama poiminta arvotyöskentelyyn liittyvästä  tutkimuksesta. Tutkimukset Tämä osio perustuu seuraaviin lähteisiin: Bond & Flaxman, 2006; Forman ym., 2012; Gregg ym., 2007; Lillis & Hayes, 2007;Plumb ym., 2009; Puolakanaho ym., 2016; Vowles & McCracken, 2008 Arvotyöskentelyn erityisvaikutuksia hoito-ohjelmien ja terapioiden tuloksellisuuteen on tutkittu suhteellisesti vähemmän kuin esimerkiksi tietoisuus- tai hyväksyntätaitojen vaikutuksia. Tällä hetkellä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat lupaavia. Käyttäytymisen aktivoinnin ja halukkuuden toimia arvojen mukaan myös vaikeiden ajatusten ja tunteiden ilmetessä on havaittu olevan hyväksymis- ja omistautumisterapian myönteisten vaikutusten taustalla. Arvotyöskentelyn on havaittu lisäävän elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vähentävän masennusta ja ahdistusta erilaisista kroonisista sairauksista ja kiputiloista kärsivillä. Arvotyöskentelyn on havaittu myös parantavan tuloksia painonhallintaan ja diabeteksen itsehoitoon liittyvissä ohjelmissa. Lisäksi työuupumuksen hoidossa arvotyöskentelyn jatkaminen lyhythoidon päätyttyä oli yhteydessä parempiin hoitotuloksiin.

Arvotyöskentelyn vaikutuksia on tarkasteltu myös yritys- ja koulutusympäristöissä. Arvotyöskentelyä on hyödynnetty työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen parantamisessa. Erityisen kiinnostavana pidin tutkimusta, jossa arvojen käsittelyä sisältäneellä ja hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvalla opetustuokiolla onnistuttiin vähentämään college-opiskelijoiden ennakkoluuloisuutta Yhdysvalloissa. Arvojen pohtiminen ja niiden mukaisen elämän rakentaminen vaikuttaa siis olevan tapa, jolla voimme puuttua hyvin monenlaisiin ongelmiin ja lisäksi kohentaa hyvinvointia myös silloin kuin erityisempiä ongelmia ei ole.

Lähteet

Bond, F. W., & Flaxman, P. E. (2006). The ability of psychological flexibility and job control to predict learning, job performance, and mental health. Journal of Organizational Behavior Management, 26(1-2), 113–130.

Forman, E. M., Chapman, J. E., Herbert, J. D., Goetter, E. M., Yuen, E. K., & Moitra, E. (2012). Using session-by-session measurement to compare mechanisms of action for acceptance and commitment therapy and cognitive therapy. Behavior Therapy, 43(2), 341-354.

Gregg, J. A., Callaghan, G. M., Hayes, S. C., & Glenn-Lawson, J. L. (2007). Improving diabetes self-management through acceptance, mindfulness, and values: a randomized controlled trial. Journal of consulting and clinical psychology, 75(2), 336.

Harris, R. (2009). ACT made simple. Oakland, CA: New Harbinger.

Lillis, J., & Hayes, S. C. (2007). Applying acceptance, mindfulness, and values to the reduction of prejudice: A pilot study. Behavior Modification, 31(4), 389-411.

Plumb, J. C., Stewart, I., Dahl, J., & Lundgren, T. (2009). In search of meaning: Values in modern clinical behavior analysis. Behavior Analyst, 32(1), 85-103.

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 548.

Vowles, K. E., & McCracken, L. M. (2008). Acceptance and values-based action in chronic pain: a study of treatment effectiveness and process. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(3), 397–407.

Sanna Kinnunen on psykologi Mielenhuolto Interventions Oy:ssä ja Zeneraattoreissa. Sanna käyttää työssään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Hän valmistelee myös Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa yksilöllisistä eroista lyhythoitojen tuloksissa ja erilaisiin hoitotuloksiin vaikuttavista tekijöistä.

Tagit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *