Lyhythoidoilla pitkäkestoisia tuloksia

Lyhythoidoilla pitkäkestoisia tuloksia
6.5.2016 No Comments » Hyvinvoinnin lisääminen,Tutkimustulokset Sanna Kinnunen

Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi Mielenhuolto Interventions Oy:n palveluihin liittyvää tutkimustietoa, joihin nettisivuillammekin eri kohdissa viitataan. Palveluissamme hyödynnetään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia (MIHA) menetelmiä, joiden vaikuttavuutta erilaisten ongelmien hoidossa ja elämänlaadun kohentamisessa on tutkittu laajasti. Hyviin hoitotuloksiin on myös päästy suhteellisen lyhyillä hoitojaksoilla ja vaikutukset ovat säilyneet pidemmissäkin seurannoissa. MIHA-menetelmien piiriin lukeutuu erilaisia menetelmiä ja ohjelmia, joista mahdollisesti tutuimpia ovat mindfulness- MBSR Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) -ohjelma on Jon Kabat-Zinnin ja kumppaneiden kehittämä 8-viikkoinen ohjelma, joka on alunperin kehitetty kroonisten sairauksien ja kivun lisähoidoksi ja laajennettu siitä käyttöön erilaisten mielenterveyden ongelmien ja somaattisten sairauksien hoidossa. Ks. lähteet Kabat-Zinn, 2003, 2013. pohjainen stressin lievitys, mindfulness- MBCT Mindfulness-Based Cognitive Therapy (MBCT) on kehitetty alunperin masennuksen uusiutumisen ehkäisemisen tueksi ja sen käyttöä on laajennettu, kun se on havaittu toimivaksi menetelmäksi. Ks. lähteet Williams & Penman, 2014; Segal ym., 2002 pohjainen kognitiivinen terapia ja hyväksymis- HOT Acceptance and Commitment Therapy (ACT) tuo tietoisen läsnäolon ja hyväksynnän harjoittamisen rinnalle arvotyöskentelyn ja aktiivisen arvojen mukaisten tekojen lisäämisen. Suomessa sille on annettu lyhenne HOT. HOT-menetelmien toimivuutta erilaisten ongelmien hoidossa on tutkittu erityisesti Jyväskylän yliopistossa. Ks lähteet Hayes & Smith, 2008; Lappalainen ym., 2009; Pietikäinen, 2009 ja omistautumisterapia.

MIHA-menetelmien käytössä keskeistä on selventää, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä (arvoja) ja löytää keinoja toimia arvojen mukaisesti myös tilanteissa, joissa esteitä ilmaantuu. Monesti erilaiset esteet tulevat omista ajatuksistamme ja tunteistamme, jotka ohjaavat toimimaan tietyllä tapaa (esimerkiksi välttämään hankalia tilanteita). Tavoitteena ei ole muuttaa tai päästä eroon ajatuksista ja tunteista, vaan ennemmin löytää uusi tapa toimia niiden kanssa. Välttelyn ja torjunnan sijaan niitä lähestytään myötätuntoisen hyväksynnän hengessä. Yksinkertaisesti sen sijaan, että mieli hallitsisi elämäämme omilla kommervenkeillään, otamme itse aktiivisen roolin oman elämämme suunnannäyttäjinä. MIHA-menetelmien vaikuttavuutta on tutkittu sekä Suomessa että maailmalla, ja tutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota myös menetelmien vaikutusmekanismien ymmärtämiseen eli pyritty selvittämään, miksi hoidot auttavat ja mihin asioihin kannattaisi erityisesti keskittyä hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Vaikutusten taustalla olevia prosesseja on kuvattu esimerkkien avulla nettisivuillamme.

Tuloksia laajoista katsauksista

Seuraavaksi käyn läpi esimerkkejä viimeaikaisesta Lähteet Kappaleessa viitataan seuraavien tutkimusten tuloksiin, ks. lähteet: A-Tjak ym., 2015; Chiesa & Serretti,2009; Hacker ym., 2016; Khoury ym., 2013, 2015; Swain ym., 2013; Virgili, 2013 tutkimuksesta MIHA-menetelmiin liittyen. Viime vuosina on tehty useita katsauksia (review) ja meta-analyyseja aiemmista tutkimuksista. Meta-analyyseissa yhdistetään aineistoa useista tutkimuksista ja tilastotieteen menetelmin tutkitaan, millaisen kokonaiskuvan tulokset antavat tietyn hoidon vaikuttavuudesta. Katsauksessa taas kootaan ja vertaillaan eri tutkimusten tuloksia, muttei tehdä tilastollisia analyyseja uudestaan. Tällaisissa aiempaa tutkimusta kokoavissa tutkimuksissa on havaittu, että MIHA-menetelmillä pystytään lievittämään esimerkiksi masennusta, ahdistusta, stressiä, kipua ja työuupumusta.

Ongelmien ja pahan olon lievittämisen lisäksi menetelmien on havaittu lisäävän hyvinvointia, elämänlaatua ja myötätuntoa itseä kohtaan. Vaikutukset ovat olleet myönteisiä sekä mielenterveyden tai somaattisen terveyden ongelmista kärsivillä että terveillä oman hyvinvoinnin kohentamisesta kiinnostuneilla. Hyvät hoitotulokset ovat myös säilyneet seurannassa eli lyhyilläkin hoidoilla on onnistuttu saamaan aikaan pitkäkestoisia tuloksia. Meta-analyyseissa on myös havaittu, että MIHA-menetelmät tehokkaampia kuin perinteisemmät hoitomuodot (esim. rentoutustekniikat, psykoedukaatio, mielikuvaharjoittelu, tukikäynnit hoitoalan ammattilaisella). Tutkimus antaa siis kattavasti tukea MIHA-menetelmien käytölle eri ongelmien hoidossa, ja nämä tulokset aletaan huomata myös hoitosuosituksissa. Hyväksymis- ja omistautumisterapia on lisätty Suomessa masennuksen Käypä hoito -suositukseen ja monet hoitopaikat tarjoavat nykyään erilaisia palveluita, joissa hyödynnetään mindfulness- ja hyväksyntäharjoituksia.

Työuupumukseen nopeampia ratkaisuja

Laajojen vaikuttavuustutkimusten lisäksi käyn läpi muutamia erityisempiä tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet kiinnostavia. Olen itse työskennellyt useamman vuoden Jyväskylän yliopistolla toteutetussa Mindfulness-harjoitukset Muupu-tutkimus Tutkimustuloksia pääsee lukemaan suomeksi loppuraportistamme osoitteessa työuupumuksen lievittämisessä (Muupu), jossa tarkastelimme MIHA-menetelmiin perustuvan 8-viikkoisen ryhmä- ja nettihoitoa yhdistävän ohjelman vaikuttavuutta työuupumuksen hoidossa.

tyouupumus_blogi1_2Työuupumus nähdään perinteisesti pitkäkestoisena tilana, josta toipuminen kestää jopa vuosia. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittivat, että jopa vakavasta työuupumuksesta kärsivät voivat saada nopean avun oireisiinsa. Lisäksi hoidon vaikutukset vain paranivat vuoden seurannan aikana, mikä kertoo siitä, että lyhythoidon aikana opittuja taitoja pystytään hyödyntämään itsenäisesti myös ohjelman jälkeen ja tällä tavoin edistämään omaa hyvinvointia jatkuvasti. Tutkimus näytti myös, että vaikka päähoitokohteena olikin työuupumus, merkittäviä vaikutuksia oli näkyvissä myös stressin, masennuksen, työkyvyn ja yleisen hyvinvoinnin osalta. Tällaiset laaja-alaiset vaikutukset liittyvät omien ajattelu- ja toimintamallien sekä suhtautumistapojen muutoksiin. Kun omia ajatuksia ja tunteita opitaan katsomaan myötätuntoisesti ja niille annetaan tilaa, vaikeidenkin ajatusten ja tunteiden vaikutukset omaan vointiin ja elämään lähtevät purkautumaan. Itsen hyväksynnän lisääntyessä ja olemisen siirtyessä enemmän nykyhetkeen menneisyyden murehtimisesta ja tulevaisuudesta huolehtimisesta, jää tilaa oman hyvän elämän elämiselle. Muupu-tutkimuksessa havaittiinkin, että hoidon vaikutukset välittyivät tällaisten taitojen kehittymisen kautta eli yllä kuvatun kaltaiset ajattelu- ja toimintamallien muutokset olivat hyvien hoitotulosten takana.

Apu unettomuuteen MIHA:sta

MIHA-menetelmien on havaittu olevan tehokkaita myös unettomuuden hoidossa. Lähteet Tässä kappaleessa viitataan seuraaviin tutkimuksiin, ks. lähteet: Hertenstein ym., 2014; Ong ym., 2014; Lappalainen ym., 2015 MIHA-menetelmiin pohjautuva hoito on ollut perinteisempiä unettomuuden hoitoja tehokkaampi ja lievittänyt kroonistakin unettomuutta pitkäkestoisesti. Menetelmistä on ollut hyötyä jopa sellaisilla henkilöillä, joilla unettomuuden hoidossa erityisen tehokkaana pidetty kognitiivinen terapia ei ole tuonut apua. Hoidon aikana sekä elämänlaadussa että unenlaadussa on tapahtunut merkittävää parannusta. Huomattavaa on myös, että elämänlaadun parannukset ovat olleet riippumattomia nukutun ajan muutoksesta, mikä kertoo siitä, että MIHA-menetelmillä voidaan auttaa unettomuuteen liittyvien kielteisten vaikutusten yleistymistä muuhun elämään ja näin myös katkaista unettomuuteen liittyvä heikentyneen elämänlaadun kierre. Suomessa Jyväskylän yliopistossa on tehty pilottitutkimusta unettomuuden hoidosta hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmin ja tulokset ovat olleet lupaavia.

Ahdistukseen ja masennukseen kestäviä tuloksia

lyhythoidot_2MIHA-menetelmien tehokkuus ahdistuksen ja masennuksen hoidossa on havaittu muun muassa aiemmin kuvatuissa yleisissä katsauksissa. Tässä on vielä muutama Lähteet Tässä kappaleessa viitataan seuraaviin tutkimuksiin, ks. lähteet: Clarke ym., 2014; Kocovski ym., 2009 tutkimus niihin liittyen. Masennuksen hoidossa MIHA-menetelmillä on saatu hyviä ja kestäviä tuloksia myös silloin kuin muut hoidot eivät ole auttaneet ja masennus on pitkittynyt. MIHA-menetelmät ovat tällaisessa tilanteessa olleet tehokkaampia kuin perinteisemmät hoitomuodot. Ahdistuksen osalta taas hyviä tuloksia on saatu yleisemmän ahdistuksen lisäksi sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivien hoidossa. Sosiaalisen ahdistuksen lisäksi myös siihen liittyvä murehtiminen ja masentuneisuus ovat vähentyneet ja tietoisuus- ja hyväksyntätaidot lisääntyneet.

Suurin osa MIHA-menetelmiä hyödyntävistä ohjelmista toteutetaan lyhythoitoina (4-8 krt), joten yllä kuvattuja tuloksia voi pitää myös osoituksena lyhythoitojen vaikuttavuudesta. Lopuksi haluaisin nostaa vielä esiin yhden Jyväskylän Lähteet Tässä viitataan seuraaviin tutkimuksiin, ks. lähteet: Kohtala ym., 2014, 2015 yliopistossa toteutetun kiinnostavan tutkimuksen, jossa 4 kerran lyhythoidolla onnistuttiin saavuttamaan kestävä lievitys masennusoireisiin. Erityisen merkittävän tämän tutkimuksen tuloksista tekee, että tutkimuksen osallistujille tehtiin viiden vuoden kuluttua seurantatutkimus. Viiden vuoden kuluttua osallistujien hyvinvointi oli edelleen hyvä ja suuri osa heistä ei ollut käynyt välissä muissa hoidoissa masennukseen liittyen. Yrityksemme Mielenhuolto Interventions Oy hyödyntää palveluissaan yllämainituista tutkimuksesta, MIHA-menetelmäkoulutuksesta ja kliinisestä kokemuksesta kertynyttä ja kertyvää tietoa palveluiden toteuttamisessa. Seuraamme jatkuvasti alan kehitystä ja kehitämme palveluitamme uuden tiedon kertyessä. Palveluihimme voit tutustua lähemmin nettisivuillamme.

Lähteet

A-Tjak, J. G. L., Davis, M.L., Morina, N., Powers, M. B., Smits, J. A. J., & Emmelkamp, P. M. (2015). A meta-analysis of the efficacy of acceptance and commitment therapy for clinically relevant mental and physical health problems. Psychotherapy and Psychosomatics, 84(1), 30–36.

Chiesa, A. & Serretti, A. (2009). Mindfulness-based stress reduction for stress management in healthy people: A review and meta-analysis. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 15, 593–600.

Clarke, S., Kingston, J., James, K., Bolderston, H., & Remington, B. (2014). Acceptance and Commitment Therapy group for treatment-resistant participants: A randomized controlled trial. Journal of Contextual Behavioral Science, 3(3), 179-188.

Hacker, T., Stone, P., & MacBeth, A. (2016). Acceptance and commitment therapy–Do we know enough? Cumulative and sequential meta-analyses of randomized controlled trials. Journal of Affective Disorders, 190, 551-565.

Hayes, S.C., & Smith, S. (2008). Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää. Tampere: SKT Oy.

Hertenstein, E., Thiel, N., Lueking, M., Kuelz, A. K., Schramm, E., Baglioni, C., … & Nissen, C. (2014). Quality of Life Improvements after Acceptance and Commitment Therapy in Nonresponders to Cognitive Behavioral Therapy for Primary Insomnia. Psychotherapy and Psychosomatics, 83(6), 371-373.

Kabat-Zinn, J. (2013). Kutsu tietoisen läsnäolon harjoittamiseen. Helsinki: Basam Books.

Kabat-Zinn, J. (2003). Mindfulness-based interventions in context: Past, present and future. Clinical Psychology: Science and Practice, 10(2), 144–156.

Khoury, B., Lecomte, T., Fortin, G., Masse, M., Therien, P., Bouchard, V., … & Hofmann, S. G. (2013). Mindfulness-based therapy: A comprehensive meta-analysis. Clinical Psychology Review, 33(6), 763–771.

Khoury, B., Sharma, M., Rush, S. E., & Fournier, C. (2015). Mindfulness-based stress reduction for healthy individuals: A meta-analysis. Journal of Psychosomatic Research, 78(6), 519–528.

Kocovski, N. L., Fleming, J. E., & Rector, N. A. (2009). Mindfulness and acceptance-based group therapy for social anxiety disorder: An open trial. Cognitive and Behavioral Practice, 16(3), 276-289.

Kohtala, A., Lappalainen, R., Savonen, L., Timo, E., & Tolvanen, A. (2015). A four-session acceptance and commitment therapy based intervention for depressive symptoms delivered by masters degree level psychology students: A preliminary study. Behavioural and Cognitive Psychotherapy, 43(03), 360–373.

Kohtala, A. (2014). The long-term effectiveness of brief ACT-based interventions for depression: A 5-year follow-up. Kongressiesitys, ACBS Nordic Forum 2014, Tukholma.

Lappalainen, P., Lappalainen, R., Langrial, S., & Oinas-Kukkonen, H. (2015). Internet-Delivered ACT in the Treatment of Sleeping Problems – Acceptability and Participant Experiences. Kongressiesitys, ACBS World Conference 13, Berliini.

Lappalainen, R., Lehtonen, T., Hayes, S., Batten, S., Gifford, E., Wilson, K., … & McCarry, S. (2009). Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. Tampere: Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos Oy. Hoitomenetelmien julkaisuja 8.1.

Ong, J. C., Manber, R., Segal, Z., Xia, Y., Shapiro, S., & Wyatt, J. K. (2014). A randomized controlled trial of mindfulness meditation for chronic insomnia. Sleep, 37(9), 1553-1563.

Pietikäinen, A. (2009). Joustava mieli. Helsinki: Duodecim.

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 548.

Segal, Z.V., Williams, J.M.G., & Teasdale, J.D. (2002). Mindfulness-based cognitive therapy for depression: A new approach to prevent relapse. New York, NY: Guildford Press.

Swain, J., Hancock, K., Hainsworth, C., & Bowman, J. (2013). Acceptance and commitment therapy in the treatment of anxiety: a systematic review. Clinical Psychology Review, 33(8), 965-978.

Virgili, M. (2013). Mindfulness-based interventions reduce psychological distress in working adults: a meta-analysis of intervention studies. Mindfulness, 6(2), 326–337.

Williams, M. & Penman, D. (2014). Tietoinen läsnäolo – löydä rauha kiireen keskellä. Helsinki: Basam Books.

Sanna Kinnunen on psykologi Mielenhuolto Interventions Oy:ssä ja Zeneraattoreissa. Sanna käyttää työssään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Hän valmistelee myös Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa yksilöllisistä eroista lyhythoitojen tuloksissa ja erilaisiin hoitotuloksiin vaikuttavista tekijöistä.

Tagit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *