Sannan puheenvuoro

Sannan puheenvuoro
6.5.2016 No Comments » Esittely Sanna Kinnunen

Olen Sanna Kinnunen ja toimin Mielenhuolto Interventions Oy:ssä psykologina. Psykologin työssä uskon, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija ja psykologina voin auttaa kutakin saamaan tämän asiantuntemuksen parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Käytän työssäni mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia (MIHA) menetelmiä, jotka antavat sekä tutkimustietoon että kliiniseen kokemukseen pohjautuen hyvät välineet lähestyä erilaisia tilanteita. Menetelmissä itselleni keskeinen plussa on, että niiden avulla harjoitellaan taitoja, joihin kaikilla on luonnostaan valmius. Esimerkiksi lapsena elämme hetkessä ilman sen enempää yrittämistä, mutta mielen ja kielen kehittyessä tämä taito saattaa unohtua. Toinen tärkeä asia on, että omaa hyvinvointia lähdetään edistämään heti ja kaikissa tilanteissa nähdään mahdollisuuksia edistää omaa hyvää elämää. Näiden menetelmien avulla koen itse pystyväni toteuttamaan arvoani kunkin oman asiantuntemuksen saaamisesta parhaaseen käyttöön. Kokonaan uusien asioiden opettamisen sijaan autan asiakkaita löytämään sisältään siellä jo luonnostaan olevaa tietoa ja taitoa ja saamaan ne käyttöön omassa arjessa. Parhaassa tilanteessa teen itseni nopeasti tarpeettomaksi.

Tutustuminen MIHA-menetelmiin

MIHA-menetelmiin tutustuin noin 7 vuotta sitten opiskeluaikanani Jyväskylän yliopistossa. Minulla oli tuolloin ongelmia jaksamiseni kanssa ja halusin kovasti tehdä jotain oman vointini parantamiseksi. Aiemman psykologiaan liittyvän tiedon pohjalta olin luonut käsityksen, että pahan olon helpottamiseksi minun tarvitsisi oppia hallitsemaan tai muuttamaan ajatuksiani ja tunteitani. Monet hoitosuuntaukset vaikuttivat hyvin ongelmakeskeisiltä ja toivat esiin muutoksen olevan hidasta. MIHA-menetelmät löydettyäni ihastuin välittömästi niiden myönteiseen viestiin siitä, että oman hyvän elämän voi aloittaa heti ja että voin itse tehdä paljon oman tilanteeni parantamiseksi. Lisäksi menetelmät lupailivat, että hyvään elämään voidaan päästä käsiksi ilman ajatusten ja tunteiden muuttamista.

Käyn tässä lyhyesti läpi, kuinka MIHA-menetelmiin liittyvä taustateoria selvittää, miten mielen normaali toiminta voi toisinaan aiheuttaa meille paljon kärsimystä. Mieli on erityisen hyvä ongelmanratkaisija ja se on elementissään konkreettisten pulmien ratkomisessa, kuten siinä miten pääsen pisteestä A pisteeseen B tai miten vältän vaaroja liikenteessä. Kuitenkin sovellettaessa samaa ratkaisumallia mielessä pyöriviin ajatuksiin ja tunteisiin asiat eivät menekään samalla lailla. Ajatuksia ja tunteita on usein mahdotonta ratkaista konkreettisilla toimilla ja niiden hallinta on hyvin vaikeaa. Yleensä mitä enemmän ajatuksia välttelee tai pyrkii hallitsemaan, sitä enemmän ne pyörivät mielessä ja vaikuttavat toimintaan. MIHA-menetelmissä panostetaankin ajatusten ja tunteiden havainnointiin luonnollisina tapahtumina ja tarkastellaan niiden välittämiä viestejä arvottamatta itse ajatuksia ja tunteita hyviksi tai huonoiksi. Ajatuksista ja tunteista voidaan myös päästää irti.

Itselleni erityisen epäluonnolliselta tuntui, että oikein kutsumalla kielteisen ajatuksen huomion keskipisteeksi pääsisin sen kanssa eteenpäin. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että keskittäessä huomioni jaksamiseen liittyviin ajatuksiin ja antamalla tilaa väsymykselleni, huomasinkin tilanteeni helpottavan. Tein tärkeän huomion siitä, etten ole sama kuin huoleni ja pelkoni. Minulla saattaa pyöriä mielessä erilaisia asioita, mutta ne eivät kuitenkaan määritä minua kokonaan, vaan pystyn katsomaan niitä pienen välimatkan päästä. Itselleni tämä prosessi avasi myös uusia näköaloja tilanteeseeni. Huomasin, että olin ajanut itseni aika koville opiskelemalla, käymällä täysipäiväisesti töissä ja vielä ollessani aktiivinen opiskelijayhdistyksessä. Aloin myös huomata, että vaadin itseltäni melkoisesti, mikä ajoi minua jaksamisen äärirajoille. Olen tuosta 7 vuoden takaisesta tutustumisesta alkaen soveltanut MIHA-menetelmiä aktiivisesti ja oppinut paljon uutta itsestäni. Aina kaikki havainnot eivät ole olleet niin mukavia, mutta nekin ovat auttaneet suuntaamaan omaa toimintaa kohti itselle tärkeitä asioita ja toimimaan välillä toisin kuin mieli ehdottaa.

Työskentely MIHA-menetelmien parissa

Huomattuani menetelmien toimivuuden omalla kohdallani aloin tutustua alaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimukseen sekä etsiä keinoja oppia lisää menetelmien käytännön soveltamisesta. Pian löysinkin itseni vetämästä ensimmäisiä lyhythoitoja masentuneille asiakkaille opiskelijaterapeuttina. Oli upeaa nähdä, miten kuuden kerran lyhythoidot saattoivat tuoda helpotusta vuosia jatkuneeseen masennukseen. Psykologiharjoitteluni aikana kokeilin menetelmien käyttöä myös osana vakavien mielenterveyshäiriöiden tutkimista ja hoitoa, ja huomasin niiden voivan avata uudenlaisia näkökulmia vaikeisiinkin tilanteisiin. Valmistuttuani psykologiksi toimin ensin ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa tavoitteena on löytää reittejä takaisin työelämään esimerkiksi sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. MIHA-menetelmät sopivat hyvin uuden suunnan etsimisen ja omiin mahdollisuuksien liittyvien pohdintojen tukemiseen.

Päästyäni oman harjoitus- ja työkokemuksen itse toteamaan MIHA-menetelmien voivan olla hyödyllisiä monenlaisissa tilanteissa ja vaikeidenkin ongelmien hoitamisessa halusin ymmärtää lisää menetelmien vaikuttavuudesta ja vaikutusmekanismeista. Tässä vaiheessa sain työtarjouksen Jyväskylän yliopistossa käynnistettävästä Muupu-hankkeesta, jossa tarkoitus oli tutkia MIHA-menetelmien vaikuttavuutta työuupumuksen hoidossa. Tämä tarjosi hyvän mahdollisuuden päästä perehtymään alan tutkimukseen intensiivisesti ja osallistumaan erilaisiin menetelmiin liittyviin koulutuksiin ja kongresseihin. Muupu-hankkeen aikana kehitimme tutkimustulosten perusteella yhden maailman vaikuttavimmista työuupumuksen hoitomuodoista. Kyseessä oli 8-viikkoinen ryhmä- ja verkkohoitoa yhdistävä MIHA-menetelmiin perustuva ohjelma, josta oli apua jopa vakavasta työuupumuksesta kärsiville. Näitä kokemuksia olemme hyödyntäneet myös Mielenhuollon palvelujen kehittämisessä.

Missä olen nyt?

Teen psykologityön ohella väitöskirjaa Muupu-hankkeen aineistosta ja tutkimuksessani pureudun yleistason hyvien tulosten takana oleviin yksilöllisiin prosesseihin Tavoitteena väitöstutkimuksessani on ymmärtää, millaiset hoitoon liittyvät tekijät (esim. harjoitusten tekeminen, arvotyöskentely, läsnäolon oppiminen) ovat yhteydessä erilaisiin hoitotuloksiin. Ymmärtämällä paremmin hyvään hoitotulokseen liittyviä tekijöitä voidaan kehittää hoitoja niin, että ne auttavat suurempaa määrää ihmisiä. Toisaalta saamalla käsitys huonompaan hoitotulokseen johtavista tekijöistä voidaan näihin puuttua hoidon aikana aiemmin ja mahdollisesti kääntää hoito tulokselliseksi huonosta alusta huolimatta.

Tällä hetkellä olen innoissani mahdollisuudesta lähteä tarjoamaan tutkitusti toimivia lyhythoitoja laajemmalle yleisölle yhdessä Villen kanssa Mielenhuollon kautta. Mielestäni on tärkeää, että mielenterveyden haasteiden kanssa painiskeleville on tarjolla lyhythoitoja, joilla omiin ongelmiin pääsee puuttumaan heti tarpeen tullessa. Uskon, että meidän palveluidemme tyyppiset lyhythoidot voivat täydentää olemassa olevaa palvelukenttää ja auttaa mielenterveyspalveluiden ruuhkautumisen ehkäisemisessä. Tärkeintä minulle on välittää eteenpäin MIHA-menetelmiin sisältyvää myönteistä viestiä siitä, että kuka vain voi koska vain aloittaa oman hyvän elämänsä. Jokaisella meistä on edellytykset toimia itsellemme tärkeiden asioiden hyväksi myös silloin, kun mieli pyrkii luomaan meille esteitä. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme osoitteessa www.mielenhuolto.fi

Sanna Kinnunen on psykologi Mielenhuolto Interventions Oy:ssä ja Zeneraattoreissa. Sanna käyttää työssään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Hän valmistelee myös Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa yksilöllisistä eroista lyhythoitojen tuloksissa ja erilaisiin hoitotuloksiin vaikuttavista tekijöistä.

Tagit
Kommentoi
  1. 1

    Juho Polet

    Hei,

    Kiitos blogitekstistä. Kiinnostavaa asiaa tavoitteiden asettamisesta!

    Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuutta ja konkreettisuutta voi lähestyä myös englanninkielisen lyhenteen SMARTER kautta

    Specific (voitko esim. kertoa täsmällisesti toiselle henkilölle mitä haet)
    Measureable (osaatko kertoa milloin olet saavuttanut tavoitteen. Osaatko kertoa missä olet menossa matkalla kohti tavoitetta)
    Achievable (onko tavoite oikeasti mahdollista saavuttaa)
    Realistic (onko tavoite realistinen ottaen huomioon elämäntilanteesi kokonaisuutena)
    Time-related (osaatko sanoa kuinka pitkään tavoitteesi saavuttamiseen menee. Missä kohdassa “aikajanaa” olet matkalla tavoitteeseesi)
    Exciting/meaningful (onko tavoite tärkeä, haastava ja omien arvojesi mukainen)
    Recorded (tavoitteen seuranta esim. muistiinpanoin)

    Eräs tavoitteissa etenemisen seurannan väline on mielikuvaharjoittelu, joka urheilijoiden lisäksi sopii hyvin myös muille. Mielikuvaharjoittelu voi kohdistua prosessiin (miten etenen tavoitteissana ja mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joita minun tulee tehdä edetäkseni tavoitteissani) sekä lopputulokseen (miltä minusta tuntuu kun olen saavuttanut tavoitteeni). Mielikuvaharjoittelussa itseään voi tarkastella ulkopuolisena toimijana, jota tarkastellaan objektiivisesti esim. mielen näyttöpäätteeltä siten, että itse on ulkopuolinen tarkkailija. Toisaalta mielikuvaharjoittelussa voi keskittyä myös omiin sisäisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin tavoitetta kohti pyrkiessään. Kun mielikuvaharjoittelussa käydään läpi prosessia ja lopputulosta se ikäänkuin toimii samalla myös suunnitelmana ja kasvattaa minäpystyvyyttä.

    Tavoitteiden saavuttamisen apuna voidaan käyttää myös toimintasuunnitelmia (implemental intentions). Itseasiassa blogitekstissä mainitut valmiit vastaustavat ennakoitavissa oleviin ristiriitatilanteisiin ovat juuri näitä. Myös oman mielensä kanssa keskustelu ja kaupankäynti (viittaan blogin toiseksi viimeiseen kappaleeseen) on etukäteen suunniteltuna tällainen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmien avulla voidaan päästä irti tavoista ja tottumuksista. Esimerkki toimintasuunnitelmasta voisi olla: “Kun tulen tiistaina kotiin töistä, menen lenkille viereiselle metsäpolulle”. Näiden toimintasuunnitelmienkin kohdalla on korostettava niiden realistisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden tärkeyttä. Sosiaalipsykologiassa on pitkään tiedostettu ongelmaksi se, etteivät hyvät aikomukset useinkaan muutu käytännön toimenpiteiksi. Ennakkoon valmisteltujen toimintasuunitelmien avulla tätä aikomusten ja käytöksen välistä kuilua voidaan pyritä kuromaan umpeen ja tekemään eteneminen aikomuksesta toimintaan helpommaksi.

    Anu Kangasniemi yhdistää käsittääkseni kiinnostavasti hyväksymis-omistautumisterapiaan pohjautuvien menetelmien ja käyttäytymismuutosinterventioiden parhaita puolia http://www.likes.fi/ajankohtaista/pysyvyytta-elamantapamuutoksiin Tällaisen sillanrakennusta pidän itse tärkeänä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *