Supervoimana introverttius

Introvertin aivot

Introverttiuden taustalla on synnynnäisiä temperamenttipiirteitä sekä kasvuympäristön vaikutuksia. Lopputulos näkyy aikuisen introvertin aivoissa mielenkiintoisina erityisominaisuuksina, jotka voivat tuottaa joko paljon henkistä ja fyysistä kuormitusta – tai todellisen etulyöntiaseman suotuisassa ympäristössä. Itsetuntemuksen avulla introverttius kääntyy siis eduksi ja oikeissa olosuhteissa introvertti pääsee loistamaan. Siksi introverteille työntekijöille, heidän työkavereilleen ja esimiehilleen on tärkeää saada riittävästi tietoa yksilöiden välisten erojen hyödyntämisestä työyhteisössä.

Introvertin aivot käyttävät enemmän energiaa sisäisten kuin ulkoisten tapahtumien tarkkailuun. Tästä johtuen hänellä on käytettävissään enemmän vääntöä muistamiseen, oppimiseen ja päätöksentekoon, kun energiaa ei kulu jokaisen ympäristön tuottaman ärsykkeen ”perässä juoksemiseen”.

Introvertti tarvitsee enemmän aikaa siirtyessään ajatuksista tekoihin johtuen pidemmistä hermoradoista. Ajatusten esille tuomisen ja tuumasta toimeen ryhtymisen nopeutta voidaan kuitenkin harjoitella.

Introvertin aivojen ”tunnetietokone” eli mantelitumake reagoi voimakkaasti ulkoisiin ärsykkeisiin, mikä mahdollistaa todella laajan informaatiomäärän huomioimisen kerralla. Tunneinformaatiotulva voi kuitenkin altistaa stressille, jos prosessia ei opi säätelemään.

Introvertin aivojen mielihyväkeskus reagoi heikommin ulkoisiin ärsykkeisiin, mikä tekee introvertista pitkäjänteisemmän. Voimakkaat innostuksen ja hurmion tilat eivät vie häntä impulsiivisesti asiasta toiseen, vaan hän nauttii rauhallisemmin elämästä.

Kaikkiaan introvertin aivot hyötyvät rauhallisesta ja pysyvämmästä ympäristöstä johtuen asetyylikoliinivälittäjäaineen korostuneesta aktiivisuudesta. Asetyylikoliinilla on tärkeä osa esimerkiksi uhkiin ja tunneärsykkeisiin reagoivan mantelitumakkeen toiminnassa. Alituisesti muuttuvat tilanteet ja suuri määrä ärsykkeitä voivat siis altistaa introvertin ylikuormitukselle ja hidastaa työstä palautumista.

Introverttius vahvuudeksi

Toisin kuin usein luullaan, introverttius ei haittaa esillä olemista ja sosiaalista kommunikaatiota, kunhan riittävästä palautumisesta ja oman rauhan ottamisesta huolehditaan. Introverttius ei siis ole sama asia kuin ujous tai sosiaalisten tilanteiden pelko. Ennemmin kyseessä on havaintokentän painottuminen omaan sisäiseen maailmaan, herkkä hermosto ja rauhallisten ympäristöjen suosiminen.

Jotta introvettiuden voi kääntää vahvuudeksi missä tahansa tilanteessa, on tärkeää lisätä itsetuntemusta sekä hyväksyä, ettei kaikkia piirteitään voi eikä kannata muuttaa. Sen sijaan omiin valintoihin, toimintamalleihin ja ympäristötekijöihin on mahdollista vaikuttaa viisaasti. Siksi suunniteltaessa introvertin etenemistä työelämässä, kannattaa huomioida seuraavat erityisesti introvertille tyypilliset ominaisuudet ja ratkaisut niihin.

Introvertin kirjallinen ilmaisu on vahvaa ja hän suosii mielellään viestintää kirjallisessa muodossa suullisen sijaan. Esimerkiksi työnhakutilanteessa introvertti voi häikäistä hyvällä hakemuksella ja huolellisesti valmistellulla cv:llä, joiden pohjalle rakentaa itsen esittelyä myös haastattelutilanteessa.

Introvertti ylivirittyy helposti sosiaalisessa kanssakäymisessä, joten hänen on tärkeää opetella vireystilan itsesäätelykeinoja. Esimerkiksi syvähengitystä ja muita rentoutusmenetelmiä voi toteuttaa haastavien tilanteiden aikana sekä niiden jälkeen. Riittävä palautuminen ärsyketulvasta on olennaista jaksamiselle, joten työ- ja vapaa-ajan erottelun tulee toimia hyvin. Tässä blogissa on mukana nopea rentoutumisharjoitus, jonka voi napata käyttöön omassa arjessa.

Kärsivällisyys, harkitsevuus ja kuuntelemisen taito tuovat introvertille etulyöntiaseman verrattuna niihin ekstrovertteihin, jotka vievät muilta tilaa sanallisella ylituotannollaan eivätkä muista, että yleensä suurin osa meistä rakastaa puhua itselleen tärkeistä asioista hyvälle kuuntelijalle. Introvertti voi siis tehdä hyvin edullisen vaikutelman muutamalla hyvin suunnatulla kysymyksellä, jotka voi miettiä valmiiksi uuteen tilanteeseen menoa varten.

Keskittymistä ja rauhallisuutta vaativissa tehtävissä introvertti ei kyllästy ja poukkoile, vaan vie aloitetun tehtävän loppuun asti. Sinnikkyys voi myös tuoda etulyöntiaseman tilanteissa, joissa nopeampaa vaihtelua kaipaava jättää projektin kesken tai vain huitaisee sen valmiiksi.

Introvertista saa oivallisen, analyyttisen ja tarkkoja oivalluksia tekevän työntekijän, johon voi todella luottaa. Hänen suoriutumistaa saa parhaiten tuettua antamalla hänen keskittyä työhönsä rauhassa ja hoitaa tehtävänsä mahdollisuuksien mukaan keinoilla, jotka kokee luontevimmiksi.

Seuraavassa esimerkki siitä, kuinka introvertti selviää ominaisuuksiensa kannalta haasteellisesta työreissusta mallikkaasti itsetuntemuksen ja hyvän työyhteisön ansiosta.

Iina Introvertti kongressimatkalla

Edessä on kolmen päivän konferenssi ulkomailla. Mukaan lähtee parinkymmenen hengen tiimi, jolle on varattu neljän hengen huoneita hotellin yläkerrasta. Luvassa on tiimihengen vahvistamista, verkostoitumistilaisuuksia, luentoja sekä illanviettoa. Ennen kaikkea vilkasta ympärivuorokautista sosiaalista kanssakäymistä oman porukan sekä täysin vieraiden ihmisten kanssa.

Iina, rauhaa ja hiljaisuutta rakastava hiljaisempi mutta sitäkin kovempi asiantuntija, miettii voiko hän ikinä nauttia tulevasta reissusta. Pelkän ohjelman vilkaiseminen saa aikaan pakokauhua ja väsähtäneen olon. Työn velvoittamana on kuitenkin pakko lähteä ja miettiä, miten tämä käännetään vielä voitoksi.

Iina ottaa reissuun mukaan introvertin selviytymispakkauksen: laadukkaat kuulokkeet, rauhoittavaa musiikkia bussimatkoille ja rentoutusäänitteitä ennen nukkumaanmenoa, ympäristön hälyn sammuttavat vahatulpat yöksi sekä kannettavan koneensa, johon voi kirjoittaa tärkeitä havaintoja luennoilta ja vaikkapa omia ajatuksia.

Iina kertoo huonekavereilleen heti alkuun, että jaksaa paremmin kiivastempoista ohjelmaa ottamalla välillä täysin omaa aikaa käymällä yksin kahvilla tai lepäämällä hotellihuoneessa kuulokkeet korvissa. Huonekaverit toteavat, että tämä onkin hyvä idea ja syntyy hieno keskustelu työtiimin jäsenten erilaisuuden huomioimisesta ryhmämatkoilla.

Verkostoitumistilaisuuksissa Iina päättää hakeutua suurempien ryhmien sijaan kahdenkeskisiin keskusteluihin, joissa hän on introverttina omimmillaan. Iltatilaisuuksissa hän keskittyy rauhassa vieruskaveriinsa eikä edes yritä saada suunvuoroa koko pöytäseurueen puheensorinassa, vaan nauraa muiden mukana kovaäänisimpien jutuille. Iina kokee illan onnistuneena asetettuaan maltilliseksi tavoitteekseen esittäytyä edes yhdelle uudelle ihmiselle sen sijaan, että yrittäisi liikkua seurueesta toiseen ja suoriutua small talkista mahdollisimman monen ihmisen kanssa.

Konferenssin lopussa on oman tiimin kokous, johon Iina valmistelee ennakkoon oman esityslistansa konferenssin aikana löytämistään ilmiöistä, mitkä hän kokee velvollisuudekseen tuoda muidenkin tietoon asiantuntijaroolissaan. Ennen kokousta Iina kysyy, voidaanko näitä asioita jo kirjata esityslistaan, jotta niitä ei tule sivuutettua. Kokouksen järjestäjä katsoo aiheet niin tärkeiksi, että kirjaa ne ylös ja varaa Iinalle oman osuuden. Kokous menee hyvin ja Iina saa hyvää palautetta tarkoista havainnoistaan.

Iina palaa kotiin ja ottaa seuraavan työviikon alun rennosti viettämällä mahdollisimman paljon aikaa yksin metsässä kävellen, hyvän kirjan parissa ja kotioloissa elokuvien parissa puolisonsa kanssa sohvalla.

Aloita harjoittelu

Lähteet

Baer, S. M., Jenkins, J. S., & Barber, L. K. (2014). Home is Private… Do Not Enter! Introversion and Sensitivity to Work–Home Conflict. Stress and Health, 32(4), 441-445.

Dannar, P. (2016). If You Want Creativity in Your Organizations, Seek Out the Introvert. Journal of Leadership Studies, 10(1), 40-41.

Löhken, S. (2016). Introt ja ekstrot – Vastaparista voimapariksi. Helsinki: Viisas elämä.

Park, J. H. (2015). Introversion and human-contaminant disgust sensitivity predict personal space. Personality and Individual Differences, 82, 185-187.

Vickers, G. A. (2015). Mannerisms, effectiveness, and team cohesion: A quantitative comparison study between introvert and extrovert mannerisms (Tohtorin tutkielma, Phoenixin yliopisto).

Blogin kirjoittajat