Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi: Miksi sama työuupumuksen hoito ei toimi kaikilla?

Yllä on kaksi fiktiivistä tarinaa siitä, kuinka saman työuupumuksen hoito-ohjelman läpikäyneet voivat saada aivan eri tulokset. Mutta mitä tutkimus sanoo siitä, miksi toiset hyötyvät hoidosta ja toiset eivät?

Tässä blogissa käyn läpi erään työuupumuksen hoito-ohjelman vaikuttavuudesta tehtyä tutkimusta (yksi väitöskirjaani liittyvistä tutkimuksista). Kahdeksan viikon hoito-ohjelmassa yhdistettiin ryhmätapaamiset ja netin kautta toimiva itsehoito-ohjelma. Hoidossa käytettiin mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä, joilla on aiemmin saatu hyviä tuloksia esim. työstressin helpottamisessa. Näissä menetelmissä haetaan keinoja, joilla elää omaa hyvää elämää, silloinkin kun vastaan tulee haasteita.

Miten työuupumuksen hoitoa tutkittiin?

Tutkimuksessa etsittiin ryhmiä, jotka eroavat toisistaan työuupumuksen ja mindfulness-taitojen kehittymisen suhteen. Tutkittavia seurattiin yhteensä kuuden kuukauden ajan (2 kk hoito ja 4 kk seuranta).

Työuupumuksella tarkoitetaan pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvää tilaa, jossa ihminen on jatkuvasti uupunut, suhtautuu kyynisesti työhönsä ja epäilee oman osaamisensa riittävyyttä työssä pärjäämiseen. Mindfulness-taidot taas kertovat henkilön kyvystä olla läsnä tässä hetkessä, valita tietoisesti toimintatavat eri tilanteissa ja suhtautua omiin ajatuksiin ja tunteisiin hyväksyvästi. Lisää mindfulness-taidoista voit lukea toisesta blogistani.

Millaisia työuupumus-mindfulness-ryhmiä löytyi?

Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi ryhmää, joilla hoitotulokset erosivat toisistaan. Osa ryhmistä hyötyi hoidosta niin, että työuupumus laski ja mindfulness-taidot lisääntyivät, kun taas osassa vain mindfulness-taidot kohenivat. Yhdessä ryhmässä työuupumus pysyi korkealla ja mindfulness-taidot heikkoina eli ryhmä ei hyötynyt hoidosta.

Erityisen kiinnostavaa on vertailla kahta ryhmää, joilla oli alkutilanteessa vakavan työuupumuksen oireita ja suhteellisen heikot mindfulness-taidot. Toisella ryhmällä mindfulness-taidot lisääntyivät paljon ja työuupumus laski huomattavasti. Toisella ryhmällä taas työuupumus pysyi korkealla koko seuranta-ajan eikä mindfulness-taidoissakaan tapahtunut erityisempää muutosta. Molemmat ryhmät olivat alkutilanteessa toistensa kaltaisia ja saivat saman hoidon, mutta tulokset olivat dramaattisesti erilaisia. Mitä tapahtui?

Miksi sama työuupumuksen hoito tuottaa erilaisia tuloksia?

Tutkimuksessa vertailtiin ryhmiä sen mukaan, kuinka paljon he tekivät mindfulness-harjoitteita ja kuinka hyvin he kokivat oppineensa uusia taitoja. Mindfulness-harjoitteet olivat esimerkiksi tietoista hengittämistä, kehon kartoittamista ja arjen askareiden tekemistä tietoisesti. Lisäksi tutkittavia kannustettiin pohtimaan, mikä on heille elämässä tärkeää ja toimimaan arjessa tämän mukaisesti. Tutkittavilta tiedusteltiin myös sitä, kuinka hyvin he kokivat itse oppineensa uusia taitoja ja kuinka hyvin niiden soveltaminen arjessa sujui.

Ryhmät eivät eronneet hoito-ohjelman aikana tekemiensä harjoitusten määrässä. Jopa ryhmä, joka ei hyötynyt juuri lainkaan työuupumuksen hoidosta, harjoitteli ohjelman aikana suurin piirtein yhtä paljon kuin superhyötyjien ryhmä.

Ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja siinä, kuinka hyvin he kokivat itse oppineensa harjoittelemiaan taitoja. Pääsääntöisesti parempia hoitotuloksia saaneet kokivat oppineensa enemmän. Tämä voisi selittyä sillä, että pelkkä harjoitteiden suorittaminen ei riitä, vaan niiden aikana tulee saada oivalluksia, jotka sitten kehittävät taitoja ja parantavat hyvinvointia. Esimerkiksi pelkkä harjoitusäänitteen kuuntelu ei riitä, vaan siihen pitää myös keskittyä.

Toinen merkittävä ero oli siinä, kuinka ryhmät jatkoivat harjoittelua kahden kuukauden hoito-ohjelman jälkeen. Ne, joilla työuupumus laski eniten ja mindfulness-taidot lisääntyivät selvimmin, jatkoivat ahkerasti harjoitteiden tekemistä arjessaan. Taitojen kehittymisen voi siis saada hyvään vauhtiin hoidon aikana, mutta hyvinvoinnin pitkäaikaiseksi parantamiseksi säännöllinen harjoittelu on tarpeen. Tätä voisi verrata kuntosalilla käyntiin. Jotta saa kunnon tuloksia, ei riitä, että käy salilla silloin tällöin, vaan on treenattava säännöllisesti.

Minkä verran mindfulnessia tarvitaan työuupumuksen helpottamiseen?

Tässä tutkimuksessa kaikki ryhmät tekivät viikon aikana 5-6 10 minuutin harjoitusta eli harjoittelivat noin tunnin viikossa. Sama rytmi vaikuttaisi toimivan myös ohjelman jälkeen. Parhaat hoitotulokset saaneet käyttivät mindfulness-taitojen harjoitteluun maksimissaan 2 tuntia viikossa, mutta suurin osa harjoitteli alle tunnin viikossa. Itselle tärkeiden arvojen mukaisia tekoja parhaiten hyötyneet taas tekivät viikoittain.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain harjoittelun ja oppimisen vaikutuksia, mutta työuupumuksen helpottamista voivat selittää monet muutkin tekijät. Todennäköisesti superhyötyjiä ja huonot tulokset saaneita erottavat monet muutkin asiat. Tämä on hyvä huomioida tuloksia arvioidessa.

Kuinka helpottaa omaa työuupumusta mindfulnessilla?

Tämän tutkimuksen pohjalta kannattaa kokeilla harjoitella 10 minuutin pätkissä 5 päivänä viikossa. Muista kuitenkin, että pelkkä äänitteen pyörimään laitto ei todennäköisesti riitä. Erityisen tärkeää on, että todella paneudut harjoitukseen ja annat tilaa oivalluksille. Alla on yksi 10 minuutin mindfulness-harjoitus, jolla voit halutessasi aloittaa kokeilut.

Tutkimuslähde

Kinnunen, S. M., Puolakanaho, A., Tolvanen, A., Mäkikangas, A., & Lappalainen, R. (2018). Does mindfulness-, acceptance-, and value-based intervention alleviate burnout? – A person-centered approach. International Journal of Stress Management. doi: 10.1037/str0000095