Kuinka selättää työuupumus OSA III: Kun kaikki keinot on kokeiltu

Kuinka selättää työuupumus OSA III: Kun kaikki keinot on kokeiltu
19.9.2016 No Comments » Työhyvinvointi Sanna Markkula

Tämä blogiteksti on osa kolmen blogin sarjaa, jossa kootaan psykologin vinkkejä työuupumuksen selättämiseen. Blogisarjassa esiteltäviä keinoja on käytetty työuupumuksen lyhythoitomallissa, joka on todettu yhdeksi maailman parhaista työuupumushoidoista Jyväskylän yliopiston ja Kelan tutkimushankkeessa Mindfulness-harjoitukset työuupumuksen lievittäjinä (Muupu). Olen itse työskennellyt hankkeessa psykologina ja projektitutkijana ja haluan jakaa kokemuksiani hyödynnettäviksi työuupumuksesta kärsiville. Välttääkseni asiakkaitteni paljastamista käytän oman elämäni esimerkkejä vinkkien havainnollistukseen, sillä olen myös itse käynyt läpi uupumisjaksoja elämässäni.

Blogisarjassa on siis kolme osaa: I Miksi teen töitä?, II Mitä minä voin tehdä? ja III Kun kaikki keinot on kokeiltu. Kaikissa osissa annetaan konkreettisia keinoja, joilla lähteä omaa työuupumusta lievittämään. Nyt käsillä olevassa 3. osassa käyn läpi, mitä voi tehdä sen jälkeen, kun tuntuu, että on itse tehnyt parhaansa tilanteen ratkaisemiseksi. Aina ahkeratkaan yritykset muuttaa työtilannetta itse parempaan suuntaan eivät riitä ja tarvitaan muita keinoja auttaa itseä kohti parempaa hyvinvointia.

Suoraan asiaan

Välillä työtilanteet ovat sellaisia, että toimivia muutoksia on vaikea saada itse aikaan ja hyvätkin yritykset vaikuttaa omaan jaksamiseen eivät riitä. Kun on itse kokeillut erilaisia keinoja töissä ja vapaa-ajalla oman hyvinvoinnin kohentamiseen, voi olla turhauttavaa huomata, etteivät ne ole riittäneet työuupumuksen lievittämiseen. Tässäkin vaiheessa on kuitenkin vielä keinoja, joita voi ottaa käyttöön. Tämän kerran vinkeistä ensimmäinen ei muuta ulkoisia asioita, mutta voi yllättävää kyllä olla suureksi avuksi itselle. Muut vinkit keskittyvät myös ulkoisesti havaittaviin muutoksiin.

Mitä voin vielä tehdä?

1. Valitse nykytilanne
2. Hyödynnä eri palvelut ja tarkista yleisterveys
3. Toisinaan esimies on ystävä
4. Keskity itseesi

1. Valitse nykytilanne

Työuupuneita tavatessani on vastaan tullut useita puurtajia, jotka ovat omien hyvinvoinnin kohotuskeinojen lisäksi yrittäneet vaikuttaa myös työyhteisön asioihin – jokseenkin tuloksetta. He ovat vieneet asioita eteenpäin ja olleet aktiivisia muutoksen edistämisessä, mutta syystä tai toisesta asiat eivät ole pidemmänkään ajan kuluessa edenneet. Ryhmäkeskusteluissa asiakkaiden kanssa päädyttiin näissä tilanteissa miettimään mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa tai tehdä muita radikaalimpia ratkaisuja. Nopeasti selvisi kuitenkin, ettei tämä ole kaikkien kohdalla mielekäs ratkaisu. Nykytyöelämässä kun työpaikkoja ei kasva puissa ja asuntolainat ja kotona ruokittavat suut aiheuttavat tarvetta tasaiselle kassavirralle.

tyouupumus_blogi3_2Päädyimmekin palauttamaan keskustelua omiin arvoihin sekä työssä että elämässä ylipäänsä (ks. blogisarjan osa I). Keskustelimme siitä, missä tärkeysjärjestyksessä asiat ovat kunkin elämässä ja mitä tästä seuraa omille valinnoille nykytilanteessa. Esimerkiksi jos tekee huomion, että yksi työn tärkeistä arvoista on taloudellinen turvallisuus ja yleisissä elämän arvoissa työn edellä on vaikkapa perhe ja omat harrastukset, eivät radikaalit muutokset työssä ole välttämättä juuri siihen hetkeen sopivia. Tällöin voi aktiivisesti valita, että minä jään nyt kurjempiin työoloihin ja koetan vain keskittyä omien töideni hoitamiseen, jotta minulla on mahdollisuudet sijoittaa perheen yhteiseen tekemiseen ja omiin harrastuksiin.

Tilanne ei muutu ulkoisesti, mutta sisällä päin on tehty aktiivinen valinta. Itseäni yllätti, kuinka huomattavia vaikutuksia tällaisella tietoisella valinnalla oli hyvinvointiin. Kun ihminen siirtyy passiivisesta tilanteen heiteltävänä olijasta aktiivisen valitsijan ja toimijan rooliin, voi maailma näyttäytyä erilaisena. Tällaista muutosta voi hahmottaa esimerkiksi suhdekehysteorian kautta, joka kuvaa ihmisen tapaa muodostaa monimutkaisia yhteyksiä eri asioiden välille. Näistä yhteyksistä kehittyy laajoja verkostoja, jotka voi nähdä ikään kuin kehyksinä tavallemme hahmottaa maailmaa ja siinä tapahtuvia asioita.

Passiivisessa roolissa olijalla hankala työtilanne saattaa yhdistyä käsityksiin muutoksen mahdottomuudesta ja toivottomuudesta sekä mielikuviin oman terveyden ja hyvinvoinnin vähittäisestä katoamisesta. Mieli voi siis tällaisessa tilanteessa luoda hyvin vahingollisia yhteyksiä asioiden välille ja johtaa tilanteeseen, jossa ulospääsyä ja parempaa tulevaisuutta on vaikea nähdä. Kun taas siirrytään aktiivisen valitsijan rooliin, voi yhteyksien verkosto näyttääkin toisenlaiselta. Valintaan saattaa yhdistyä käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja luottoa siihen, että ainakaan minun mielen sisäisiin asioihini työpaikalla ei ole valtaa vaikuttaa, vaikka työolot muuttuisivat kuinka kurjiksi. Ulkoinen tilanne on molemmissa kuvauksissa täsmälleen sama, mutta erilainen suhtautuminen muuttaa sen vaikutukset ihmisen hyvinvointiin erilaisiksi.

Käytä siis hetki omien arvojesi pohtimiseen ja mieti, oletko valmis tekemään ulkoisia muutoksia juuri nyt. Jos olet, siirry seuraaviin kohtiin poimimaan vinkkejä, mitä voisit tehdä. Jos taas ulkoiset muutokset eivät vaikuta tällä hetkellä tilanteeseesi sopivilta, valitse sisäinen muutos suhtautumisessasi tilanteeseesi. Valitse jääminen ja anna itsellesi tämän jälkeen lupa olla tyytyväinen valintaasi.

2. Hyödynnä eri palvelut

Työuupuneiden kanssa jutellessa olen törmännyt monesti tilanteeseen, jossa yhteydenotto työterveyshuoltoon arveluttaa. Itsekin muistan aikoinaan miettineeni, kehtaako sinne ottaa yhteyttä, jos vaikka työnantajalle menee sitten tieto siitä, että minulla on pulmia jaksamisessa. Työterveyshuollon palveluista on hyvä tietää, että työterveyden työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus ja he eivät saa ilman sinun lupaasi ottaa yhteyttä työnantajaan. Työterveyshuollossa pitäisi siis voida rauhassa käydä läpi myös omaa jaksamista ja pohtia keinoja sen parantamiseen. Toki työterveyshuollon ratkaisukeinojen joukosta löytyvät yhteiset neuvottelut työnantajan kanssa sekä sairasloma työuupumusoireisiin liittyen, mitkä yleensä tuovat asian myös työantajan tietoon. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita palveluita, mitä työterveyshuollolla on tarjottavana, vaan sitä kautta voi päästä myös esimerkiksi työterveyshoitajan tai psykologin juttusille miettimään omaa tilannetta ja keksimään yhdessä keinoja vaikuttaa omaan jaksamiseen.

tyouupumus_blogi3_3Yksi kullanarvoinen työterveyshuollon palvelu uupumustilanteissa on perusterveystarkastus. Välillä uupumukseen vaikuttavat myös muut syyt kuin stressi ja kuormitus töissä. Näiden kuntoon laittaminen voi edistää merkittävästi myös työuupumuksesta toipumista. Kun itse vihdoin uskaltauduin työterveyshuoltoon, lääkäri teki kerralla laajemman paketin verikokeita ja muita tutkimuksia kokonaistilanteen selvittämiseksi. Minulle tämä osoittautui hyvin tärkeäksi askeleeksi uupumisesta toipumisessa, sillä minulta löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta, joka osaltaan aiheuttaa uupumusoireilua. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleensä helposti hoidettavissa tyroksiinilääkityksellä, ja minunkin kohdallani lääkityksen aloittaminen lähti jo viikossa korjaamaan myös  jaksamistani. Fyysisen puolen ollessa kunnossa oli paljon helpompi löytää jaksamista myös omien stressinhallintakeinojen kehittämiseen.

Työterveyshuollon lisäksi apua työuupumusoireiluun voi saada myös muita reittejä. Sekä työterveyshuollon että kunnallisen terveydenhuollon kautta on mahdollista saada lääkärin lausuntoja Kelan kuntoutuskursseja varten. Kuntoutuskursseilla omaa tilannetta pääsee miettimään moniammatillisen tiimin kanssa. Kelan aiemmin järjestämät työelämässä oleville suunnatut Aslak- ja Tyk-kuntoutukset ovat päättymässä, mutta näiden tilalle on tullut esimerkiksi Kiila-kuntoutus, josta saa lisätietoa esimerkiksi Kelan sivuilta.

Näiden palveluiden lisäksi myös yksityisellä ja yhdistyspuolella on tarjolla monenlaista. Jos oman työuupumuksen takia ei tunnu hyvältä mennä julkiselle puolelle tai työterveyshuoltoon, voivat yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat tuoda apua tilanteeseen. Esimerkiksi Jyväskylän lähialueilla tarjoan apua työuupumuksesta toipumiseen. Käytän tutkimuksissa toimiviksi havaittuja menetelmiä ja keskityn tarjoamaan käyttöön keinoja, joilla omaa hyvinvointia voi kehittää pitkäkestoisesti myös tapaamisten jälkeen. Avun ei kuitenkaan välttämättä tarvitse löytyä terveydenhuollon palveluista, vaan työuupumuksesta toipumisessa voivat auttaa myös erilaiset kansalaisopiston tai vastaavien tahojen kurssit. Myös liikuntamahdollisuuksia tarjoavat toimijat voivat olla tutustumisen arvoisia, koska liikunnan on todettu parantavan mielialaa ja emotionaalista hyvinvointia (ks. esim. Tozzi ym., 2016). Kannattaa siis selvittää oman paikkakunnan mahdollisuuksia ja aloittaa etsinnät itseä kiinnostavista paikoista.

3. Toisinaan esimies voi olla ystävä

Työyhteisössä esimies on monesti se taho, johon olla ensimmäisenä yhteydessä erilaisissa työhön liittyvissä asioissa. Työuupuneilla saattaa olla välillä hyvinkin ongelmallisia suhteita esimiehiin, jolloin voi olla helpompi lähteä hakemaan apua esimerkiksi työterveyshuollon tai jonkin muun suunnan kautta. On kuitenkin myös paljon esimiehiä, joilla on halua tehdä työntekijöiden tilanteesta helpompi ja auttaa heitä voimaan hyvin työssään. Tällöin esimies voi olla arvokkaassa asemassa lähdettäessä hakemaan helpotusta työuupumustilanteessa. Kannattaa siis pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko esimies olla ystäväsi tässä tilanteessa.

Tässä kohtaa haluan jakaa kokemuksen oman esimieheni toiminnasta uupumustilanteessani. Kyseisessä työpaikassa minulla oli hallinnallinen esimies, jonka kanssa kävin vuosittaisen kehityskeskustelun ja varsinaista työtäni ohjasivat projektijohtajani. Kehityskeskustelussa esimies alkoi sitten huomata, että minulla ei ehkä ole kaikki aivan kohdallaan jaksamisen puolella ja hän ehdotti yhteisen palaverin järjestämistä projektijohtajieni kanssa. Minun onnekseni myös he olivat kiinnostuneita hyvinvoinnistani ja palaveri järjestyi nopeasti. Palaverin aikana kävimme läpi työnkuvani ja selvensimme vastuitani. Keskustelun jälkeen esimies varmisti vielä minulta erikseen, olinko tyytyväinen keskustelun tulokseen ja kyseli, olivatko sovitut asiat tapahtuneet. Minulle tästä puuttumisesta on jäänyt lämpimät muistot ja ehkä hieman enemmän uskallusta keskustella jaksamisesta avoimemmin myös tulevaisuudessa.

4. Keskity itseesi

tyouupumus_blogi3_4Lopuksi haluan vielä palauttaa huomiota blogisarjan kahdessa edellisessä osassa olleisiin vinkkeihin, joiden ytimessä on itseen keskittyminen. Työuupumuksesta toipuminen on usein myllerrystä aiheuttava prosessi ja sen uusiutumisen ehkäisemisestä voi tulla loppuelämän mittainen matka. Tällä matkalla säännöllinen omien arvojen pohdiskelu voi auttaa kääntämään kulkua itselle toimivaan suuntaan. On myös hyvä muistaa, että arvoja kohti voidaan edetä pienin askelin ja omien voimien mukaan. Tietoisen läsnäolon lisääminen arkeen voi auttaa ehkäisemään uupumusta tuottavia kierteitä tai ainakin huomaamaan ajoissa uupumisesta kielivät varomerkit.

Tärkeimpänä kaikista on ehkä kuitenkin luvan antaminen itselle keskittyä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Itseni asettamisessa etusijalle on vaikuttanut eräältä asiakkaalta tullut oivallinen huomio siitä, että jos ei itse ole kunnossa, ei kyllä jaksa auttaa ketään muutakaan. Otetaan siis yhdessä itselle myötätuntoisia askelia kohti parempaa jaksamista!

Lähteet

Ahola, K. (2007). Occupational burnout and health. People and Work Research Reports 81. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health.   Linkki tekstiin

Hayes, S. C. (2004). Acceptance and commitment therapy, relational frame theory, and the third wave of behavioral and cognitive therapies. Behavior Therapy, 35(4), 639–665.

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 548 Linkki tekstiin

Tozzi, L., Carballedo, A., Lavelle, G., Doolin, K., Doyle, M., Amico, F., … & Frodl, T. (2016). Longitudinal functional connectivity changes correlate with mood improvement after regular exercise in a dose‐dependent fashion.European Journal of Neuroscience, 43(8), 1089-1096.

Törneke, N. (2010). Learning RFT – An introduction to relational frame theory and its clinical application. Oakland, CA: New Harbinger.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *