Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi: Millaisia ovat parhaiten palauttavat tauot?

Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi: Millaisia ovat parhaiten palauttavat tauot?
7.2.2019 No Comments » Etusivu, Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi Sanna Kinnunen

Millaisen tauon jälkeen sinusta tuntuu, että olet taas valmis loppupäivän töihin? Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta sillä on olennainen merkitys, miten pidämme taukoja. Esimerkiksi säännölliset mikrotauot (alle 10 min paussit työstä) parantavat työtyytyväisyyttä, lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät väsymystä. Onpa mikrotauoilla huomattu sellainenkin hyöty, että työpäivän jälkeen palautuminen alkaa nopeammin, kun niitä on muistettu pitää.

Mutta onko sillä väliä, millaisia taukoja pidämme? Onko jokin taukotekeminen selvästi toista palauttavampaa? Tällaisiin kysymyksiin on pyritty vastaamaan nyt käsillä olevassa työhyvinvoinnin tutkimuksessa.

Mitä on taukojen aikainen palautuminen?

palauttavat_tauot_7Palautumisella tarkoitetaan käytössä olevien resurssien (esim. energiavarastot, ongelmanratkaisukyky, rakentava vuorovaikutus) palautumista kuormitusta edeltävälle tasolle. Esimerkiksi energiavarastoja palautetaan syömällä, juomalla ja levolla, kun taas ongelmanratkaisukyvyn terästäminen voi edellyttää irrottautumista pulmasta ja rentoutumista.

Tutkimuksessa on myös kuvattu erilaisia palautumiskokemuksia, kuten psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen ja hallinnan tunteet. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tarkasteltiin palautumisen tilaa välittävänä tekijänä erilaisten palautumiskokemusten ja iltapäivän jaksamisen välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa oletetaan, että palautumiskokemuksilla on vaikutusta jaksamiseen vain, jos ne saavat työntekijän aidosti kokemaan palautuneensa aiemmasta kuormituksesta.

Millaisia ovat palauttavat tauot?

Tutkimuksessa havaittiin, että tauot, joiden aikana työntekijä koki rentoutumista, hallinnan tunnetta ja yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, olivat yhteydessä palautumiseen ja loppupäivän parempaan jaksamiseen. Tutkimuksessa huomattiin myös, että osa palautumiskokemusten vaikutuksista oli seurausta lisääntyneestä minäpystyvyydestä eli uskosta siihen, että selviää loppupäivän töistä. Iltapäivän jaksamista tutkittiin uupumuksen ja työn imun kautta eli tarkasteltiin, kuinka energisiksi työntekijät kokivat itsensä lounaan jälkeen ja kuinka innostuneita ja uppoutuneita he olivat työssään. Näitä vaikutuksia on kuvattu alla olevassa kuviossa, joka jäljittelee tutkimuksen tekijöiden esitystä.

palauttavat_tauot_5

Kiinnostavaa tässä tutkimuksessa on, että psykologinen irrottautuminen ei ollut yhteydessä palautumiseen ja jaksamiseen. Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan sitä, että pääsee mielessä irti työajatuksista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lounastaukoja, joiden aikana työntekijät eivät yleensä poistuneet työpaikalta. Tutkijat arvelivat, että tällaisissa olosuhteissa irrottautuminen on vaikeampaa ja muut palautumiskokemukset voivat nousta keskeisemmiksi.

Kaikessa tutkimuksessa on hyvä huomata, etteivät yksittäisen tutkimuksen tulokset ole välttämättä tyhjentäviä aiheesta. Tässä tutkimuksessa testattiin erilaisia vaihtoehtoisia malleja sen varmistamiseksi, että tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, että voidaan varmentaa nyt saadut tulokset tauoista. Näistä varauksista huolimatta uskallan suositella seuraavia käytännön toimia taukojen parantamiseksi.

Miten hyödyntää tietoa palauttavista tauoista käytännössä?

Rentoutumiskeinot käyttöön

Rentoutumisella tarkoitetaan mielen ja kehon vähentynyttä aktiivisuutta, joka näkyy esimerkiksi työn teon tahdista irtautumisena ja lihasten rentoutumisena. Rentoutumisen edistäminen tauoilla on erityisen hyödyllistä, koska sen myötä sekä keho että mieli pääsevät palautumaan kuormituksesta. Alla on muutamia keinoja rentoutumisen tukemiseen.

Nopea rentoutuminen hengityksen avulla

Hengitys on yksi tehokkaimmista kehon rentouttamisen keinoista, sillä syvä ja rauhallinen hengittäminen laskee hermoston aktiivisuutta ja vaikuttaa näin suoraan kehossa käynnissä oleviin stressireaktioihin. Kehon rauhoittuessa mieli seuraa usein mukana.

 

Rentoutumiskeinoja tauoille

1. Keskity hetkeksi jalkapohjan tuntemuksiin. Ota selkeä tuntuma lattiaan jalkojen alla ja auta itseäsi pysähtymään hetkeen. Tällainen harjoitus voi toimia erityisesti tilanteissa, joissa mieli laukkaa ja on vaikea saada kiinni ajatuksistaan.

2. Käy pienellä kävelyllä ulkona. Jos pääset hetkeksi poistumaan työpaikalta ja sisätiloista voi rentoutuminen onnistua helpommin. Pieni hetki luontoympäristössä myös laskee tehokkaasti kehon stressitasoja.

3. Kuuntele mielimusiikkiasi. Oman mielimusiikin kuuntelun on huomattu rentouttavan ja edistävän palautumista. Biisi jos toinen työpäivän välissä voi myös auttaa palauttamaan kadonneen keskittymiskyvyn.

 

Tauot omaan hallintaan

Hallinnan tunteella tarkoitetaan sitä, että saa itse päättää, miten taukonsa käyttää. Onko sinun ihannetaukosi ruokailu työkaverien kanssa, ulkoilu itsekseen tai vaikkapa taukojumppa? Olennaista palautumisen kannalta vaikuttaa olevan se, että saat itse päättää, ei niinkään se, mitä tarkalleen ottaen teet.

Keinoja lisätä hallintaa

1. Listaa erilaisia keinoja taukojen käyttämiseen. Laita muistiin myös hieman hulluilta kuuluvia ideoita. Kokeile sitten erilaista taukoa joka päivä esim. viikon ajan ja katso, mitkä nousevat suosikeiksesi.

2. Riko rutiineja. Monesti menetämme hallinnantunteen upotessamme rutiineihin. Kun olemme pitkään tehneet asiat tietyllä tavalla, on vaikea edes keksiä, miten ne voisi tehdä toisin. Riko siis rutiineja, esim. istu eri paikkaan työpaikan kahvihuoneella, kulje eri reittiä töihin, juo tauolla kahvin sijaan teetä tai toisin päin, vaihda vaateyhdistelmiäsi… mitä vain, mikä rikkoo totutut tavat.

3. Pidä 30 s mikrotauko tunnin välein. Pysähdy pieneksi hetkeksi joka tunti ja vedä vaikka muutama kerta syvään henkeä tai tuijota hetkeksi ulos ikkunasta. Taukoaktiviteetilla ei ole nyt niin väliä; pääasia on, että saisit itsellesi kokemuksen, että voit itse vaikuttaa työrytmiisi. Hallinnan tunne on voimakas kokemus, vaikka olosuhteissa mikään ei vaikuttaisi muuttuvan.

 

Lisää yhteenkuuluvuutta

Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä toisten seurassa vietetty aika ei välttämättä palauta, vaan saattaa pahimmillaan jopa heikentää palautumista. Tässä tutkimuksessa kiinnitettiinkin huomiota yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja havaittiin, että kun tuntee tulevansa hyväksytyksi ja voivansa olla oma itsensä, toisten seura voi olla mitä parhainta palautumiselle. Kukin meistä voi itse vaikuttaa myönteisen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja tätä kautta yhteenkuuluvuuden lisääntymiseen.

Keinoja lisätä yhteenkuuluvuutta

1. Anna myönteistä palautetta. Hyvien asioiden ääneen sanominen lisää myönteisiä tunteita vuorovaikutuksessa ja voi auttaa ryhmää lisäämään yhteenkuuluvuutta. Kun saa säännöllisesti hyvää palautetta, on myös helpompi luottaa siihen, että kelpaa ryhmässä omana itsenään.

2. Älä jätä ketään ulkopuolelle. Meillä ihmisillä on taipumusta etsiä pienempiä ryhmiä, joissa olla vapaammin. Työpaikalla on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että huomioisi eri työkavereita tasapuolisesti, esim. tervehtimällä ja kyselemällä kuulumisia muiltakin kuin suosikkityökavereilta. Yhteenkuuluvuutta tuhoavien klikkien syntyä ehkäistään parhaiten, kun itse kukin valitsee, ettei lähde mukaan niiden rakentamiseen.

3. Luokaa yhdessä pelisäännöt. Välillä tiiviissäkin työyhteisössä on hyvä saada omaa rauhaa. Tämä on erityisen ilmeistä avokonttoreissa, joissa jatkuva häly kuormittaa seurassa viihtyvääkin ajan kanssa. Työporukan kanssa voi sopia, esim. yhteisistä hiljaisista tunneista tai merkeistä, joilla ilmoitetaan, että juuri nyt ei saa häiritä (esim. kuulokkeet korvilla). Pelisäännöt edistävät yhteishengen luomista ja säästävät ristiriitatilanteilta, kun kaikki tietävät, kuinka toimitaan.

 

Tutkimuslähde

Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91(1), 134-157.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *