Kuinka selättää työuupumus osa I: Miksi teen töitä?

Tämä blogiteksti on osa kolmen blogin sarjaa, jossa kootaan psykologin vinkkejä työuupumuksen selättämiseen. Työuupumus määritellään pitkittyneen stressitilanteen seurauksena syntyväksi tilaksi, jota hallitsevat voimakas väsymys, kyynistyminen oman työn merkitykselle ja siinä kohdattaville asioille sekä omien tietojen ja taitojen riittävyyden epäileminen. Työuupumus on erityisen yleistä tunnollisilla ja paljon vastuita haalivilla, mutta nykytyöelämän menossa se voi kohdata käytännössä ketä tahansa. Suomalaisista noin ¼ kärsii vähintään lievästä työuupumuksesta. Työuupumus taas on yhteydessä erilaisiin terveysongelmiin ja pahoinvointiin sekä työkyvyn ja työn tuottavuuden laskuun. Blogisarjassa esiteltäviä keinoja on käytetty työuupumuksen lyhythoitomallissa, joka on todettu yhdeksi maailman parhaista työuupumushoidoista Jyväskylän yliopiston ja Kelan tutkimushankkeessa Mindfulness-harjoitukset työuupumuksen lievittäjinä (Muupu). Olen itse työskennellyt hankkeessa psykologina ja projektitutkijana ja haluan jakaa kokemuksiani hyödynnettäviksi työuupumuksesta kärsiville. Välttääkseni asiakkaitteni paljastamista käytän oman elämäni esimerkkejä vinkkien havainnollistukseen, sillä olen myös itse käynyt läpi uupumisjaksoja elämässäni.

Blogisarjassa on siis kolme osaa: I Miksi teen töitä?, II Mitä minä voin tehdä? ja III Kun kaikki keinot on kokeiltu. Kaikissa osissa annetaan konkreettisia keinoja, joilla lähteä omaa työuupumusta lievittämään. Nyt käsillä olevassa 1. osassa käyn läpi, miten työn arvojen eli työssä itselle tärkeiden asioiden määrittäminen voi polkaista käyntiin muutoksen omassa työhyvinvoinnissa.

Suoraan asiaan

Työn arvojen pohtiminen voi selventää itselle, mikä nykyisessä työtilanteessa mättää. Arvot antavat myös arvokkaita vinkkejä siitä, minkä asioiden pitäisi muuttua oman työssäjaksamisen kohentumiseksi. Työn arvojen mietintä voi myös avata suuntia, millä lailla muutoksia voi toteuttaa ja auttaa huomaamaan omia vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseen. Seuraavassa on tiivistettynä blogisarjan 1. osan keskeinen harjoitus, jonka avulla voit halutessasi siirtyä suoraan asiaan.

Mitkä ihmeen työn arvot?

“Oletko viime aikoina pysähtynyt miettimään, mikä sinua motivoi työntekoon? Miksi valitsit ammattisi ja mitä odotit työn olevan tuosta ammatista haaveillessasi? Millaisia asioita haluaisit työssäsi saavuttaa ja millaiset asiat koet tärkeiksi työssäsi? Käytkö töissä lähinnä tienataksesi tarpeeksi muun elämän ja omien harrastusten pyörittämiseen? Vai onko sinulla palo tehdä juuri tietynlaista työtä tai saada jätettyä merkkisi jollekin alalle? Unohda hetkeksi työ, missä olet nyt, ja mieti, millaiset asiat ovat sinulle ylipäänsä tärkeitä työelämässä.”

Käytän työssäni mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Useimmiten tällaisia menetelmiä käytettäessä tehdään jossain vaiheessa elämän arvojen kartoitus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat ovat tärkeitä itselle ja millaiseen tärkeysjärjestykseen arvot asettuvat nykyisessä elämäntilanteessa. Monilla työ tulee mukaan arvokartoitukseen, mutta varsinkin työuupuneita monesti yllättää, missä kohtaa tärkeysjärjestystä työ on suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja energiaan.

Tällaisesta yleisestä arvolistauksesta on hyötyä mietittäessä työn sijoittumista kokonaiselämään. Kuitenkin haluttaessa parantaa erityisesti työssäjaksamista on hyödyllistä tehdä juuri työn arvoihin keskittyvä kartoitus. Tällöin tarkoituksena on listata itselle, millaiset asiat työssä ovat tärkeitä ja millaisiin asioihin haluaisi käyttää aikaansa työssä. Harjoituksessa pysähdytään miettimään työn tekemistä ylipäänsä takertumatta siihen, millainen nykyinen työ on. Tämän kappaleen alussa näkyvät kysymykset voivat osaltaan auttaa löytämään omia työn arvoja. Toisinaan myös kysymys siitä, millaista työtä et haluaisi tehdä, voi auttaa arvojen jäljittämisessä.

Omien työn arvojen määrityksessä keskeistä on kuunnella itseään ja keskittyä siihen, mikä itselle on työssä tärkeää riippumatta muiden mielipiteistä tai yhteiskunnassa vallalla olevista arvoista. Tässä voi auttaa kysymys, mitä arvoja listaisit itsellesi, jos kukaan ei saisi koskaan tietää listallasi olevia asioita. Työn arvojen listaamisen lisäksi aseta arvojesi viereen numeroarvio asteikolla 1-10 (1 = ei lainkaan tärkeä, 10 = hyvin tärkeä) niiden tärkeydestä. Tämän jälkeen kannattaa vielä laittaa arvot tärkeysjärjestykseen tämän hetkisessä elämän- ja työtilanteessasi.

Mitä hyötyä työn arvojen määrityksestä sitten on?

Toisinaan on itsestään selvää, mikä työssä uuvuttaa, mutta yhtä monesti voi olla vaikea tarkalleen määrittää, mikä tökkii. Omien työn arvojen miettiminen irrallaan nykytyöstä voi tuoda oivalluksen, että uupumusta aiheuttaa työtehtävien voimakas poikkeaminen itselle työssä tärkeistä asioista. Tällainen oivallus taas auttaa puuttumaan uupumuksen todellisiin syihin sen sijaan, että tuhlaisi aikaa oman tilanteen kannalta epäolennaisiin muutoksiin.

Esimerkiksi työn tärkein arvo on tehdä työt huolellisesti ja hyvää ammattitaitoa osoittaen, mutta liiallinen työkuorma ja aina liian lähellä olevat deadlinet tekevät tämän mahdottomaksi. Tällöin liikunnan lisääminen oman voinnin kohentamiseksi ei todennäköisesti riitä jaksamisen kohottamiseen, vaan työssä pitäisi löytää keinoja saada omat standardit ja työnteko tasapainoon. Tai jos työssä tärkeimmäksi arvoksi nousee hyvä toimeentulo, joka mahdollistaa vapaa-ajan harrastukset, eivät suuretkaan vaikutusmahdollisuuksien muutokset työn tekemisen tapoihin todennäköisesti riitä, jos edelleen pitää olla paljon ylitöissä.

Nykytyön ja omien arvojen vastaavuuden arviointia helpottamaan arvojen tärkeyden arvioinnin ohelle kannattaa lisätä arvojen toteutumisen arvio asteikolla 1-10 (1 = ei toteudu juuri lainkaan, 10 = toteutuu erittäin hyvin). Jotta pohdinta osoittaisi nyt kaivattaviin muutoksiin, kannattaa toteutumisarvio tehdä esimerkiksi viimeisen kuukauden ajalta. Jos tärkeys- ja toteutumisarvioiden välillä on ristiriitoja, voivat nämä antaa vinkkejä siitä, mihin asioihin kannattaisi vaikuttaa oman työssä jaksamisen kehittämiseksi.

Työn arvojen kartoittaminen voi siis auttaa ymmärtämään syvällisemmin itseä työhön motivoivia tekijöitä ja antaa suunnan oman työn kehittämiselle. Muupu-tutkimuksessa havaittiin, että omien arvojen säännöllinen pohdinta myös ohjelman päätyttyä oli yhteydessä voimakkaampaan työuupumuksen laskuun. Arvokartoitus voi antaa vinkkejä pieniinkin työarjen muutoksiin, joilla voi puolestaan olla suuri vaikutus omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Aina ei ole kuitenkaan niin helppoa lähteä kääntämään omia työn arvoja käytännön toimiksi, joten työuupumusblogisarjani kaksi seuraavaa osaa pureutuvatkin kysymyksiin: Mitä minä voin tehdä? ja Kun kaikki keinot on kokeiltu.

Minun esimerkkini työn arvoista

Ennen tätä harjoitusta olin tehnyt yleisen elämäni arvojen kartoituksen useampaan kertaan eri elämänvaiheissa, ja se oli auttanut kohdistamaan toimintaa kulloinkin tärkeimpään suuntaan. Tämä harjoitus a avasi kuitenkin uusia näkökulmia siihen, miksi minä teen töitä ja millaisilla tavoilla haluan sitä tehdä. Lähestyin kysymystä työn arvoistani miettimällä, millainen on ihannetyöntekijäni ja millaisesta työurasta olin haaveillut lapsena ja nuorena sekä opiskelujeni aikana. Näistä ajatuksista kokosin listan työn arvoistani ja tässä olisivat tärkeysjärjestyksessä työn arvojeni Top5:

1. Toisten auttaminen
2. Itsen kehittäminen
3. Työn ja vapaa-ajan tasapaino
4. Yleisen hyvinvoinnin lisääminen
5. Työn tekeminen mahdollisimman hyvin

Minulle tämä listaus aiheutti ahaa-elämyksiä sekä tekohetkellään että muutama vuosi ensilistauksen jälkeen miettiessäni, miksi en enää viihdy alunperin unelmatyöltä tuntuneessa paikassa. Ensikertaa harjoituksen tehdessäni olin juuri aloittanut uudessa työssä, jossa pääsin kehittämään hoitomenetelmiä työuupumukseen. Arvolistani kohdat 1, 2 ja 4 olivat hyvin edustettuina ja 3 ja 5:kin kulkivat mukavasti mukana. Muutama vuosi myöhemmin ohjelma oli kehitetty, ryhmät vedetty ja päätulokset ohjelman toimivuudesta saatu. Jäljellä oli kuitenkin vielä paljon työtä tietokoneen äärellä ja mietittäessä, mitä tutkimuksen tuloksilla tehdään tutkimuksen jälkeen.

Aloin voida koko ajan huonommin ja mietin, miksi työstä oli tullut kivireen vetämistä. Kaivoin esiin muutaman vuoden vanhan listani työn arvoista ja katsoin sitä. Olin edelleen samaa mieltä arvoista ja niiden tärkeysjärjestyskin oli suurin piirtein sama. Ymmärsin kuitenkin nopeasti, että nykytilanteessa juuri mikään arvo ei ollut kohdallaan työssäni. En kokenut auttavani muita tietokoneen ääressä enkä mielestäni kehittynyt itse ainakaan riittävissä määrin. Vapaa-aika ja työ eivät olleet tasapainossa enkä ollut enää aivan varma, edistääkö työni yleistä hyvinvointiakaan. Motivaation puute romutti kykyäni tehdä työtä mahdollisimman hyvin ja aiheutti pahaa mieltä. Minulle tämä harjoitus valaisi siis hyvin selvästi, että jotakin oli tehtävä. Palaan oman tarinani jatkoon seuraavissa blogisarjan osissa.

Lähteet

Ahola, K. (2007). Occupational burnout and health. People and Work Research Reports 81. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Linkki tekstiin

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 548. Linkki tekstiin