Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi: Kuinka voida hyvin muutoksessa?

26.2.2019 No Comments » Työhyvinvointi Sanna Markkula

Tutkimusten mukaan jopa 70 % organisaatiomuutoksista epäonnistuu. Tämä kielii monesti siitä, ettei työntekijöitä ole saatu kunnolla mukaan muutokseen. Usein ongelmaa pyritään ratkaisemaan tutkimalla tapoja vähentää muutosvastarintaa. Mutta voisiko muutosta lähestyä myönteisemmästä näkökulmasta?

Tässä blogissa esitellään tuloksia tutkimuksesta, joka keskittyi siihen, mitä kukin yksilö voi tehdä muutoksen edistämiseksi ja oman hyvinvointinsa suojelemiseksi prosessissa. Yhtenä ratkaisuna parempaan muutostoimintaan on työn tuunaaminen.

Mitä on työn tuunaaminen?

Työntekijä osallistuu täydennyskoulutukseen parantaakseen valmiuksiaan selvitä organisaatiomuutoksesta.
Työntekijä muuttaa omaa suhtautumistaan työhönsä niin, että muutos alkaa tuntua mielekkäältä.
Työntekijä suunnittelee uudelleen ajankäyttöään niin, että se tukee jaksamista muutostilanteessa.

Yllä olevat esimerkit kuvaavat tapoja tuunata työtä muutostilanteessa. Työn tuunaamisella (engl. job crafting) tarkoitetaan yksilön tekemiä muokkauksia omiin ajattelu- tai toimintatapoihin, jotta työ vastaisi paremmin omia tarpeita. Muutostilanteessa työn tuunaaminen on työntekijän aktiivista toimintaa muutokseen sopeutumiseksi. Työn tuunaaminen voi näkyä esimerkiksi oman ajankäytön järjestelemisessä uusiksi, oman roolin selkiyttämisessä tai uudenlaisen yhteistyön hakemisessa työkavereiden kanssa.

Tapoja on aika lailla niin monia kuin kukin keksii omassa tilanteessaan. Suuressa osassa töitä on mahdollisuuksia tehdä ainakin jotain työn muokkaamiseksi itselle sopivammaksi. Muutostilanteet aiheuttavat aina jonkin asteista kuormitusta, koska uuden oppiminen vie eri lailla energiaa ja aikaa kuin tutun tekeminen. Etenkin muutostilanteessa omilla teoilla voi siis vaikuttaa paljon siihen, uuvuttaako muutos vai löytyykö keinoja tehdä siitä itselle mahdollisimman mielekäs.

Millainen työn tuunaaminen kannattaa muutoksessa?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sisäistä ja rakenteellista työn tuunaamista. Sisäisellä tuunaamisella tarkoitetaan esimerkiksi, että yksilö muuttaa käsitystään työn tarkoituksesta ja tavoitteista. Muutosta tapahtuu siis pääasiassa yksilön ajattelussa ja työhön suhtautumisessa. Rakenteellinen tuunaaminen taas viittaa konkreettisempaan toimintaan muutokseen sopeutumiseksi. Se voi näkyä esimerkiksi täydennyskoulutukseen osallistumisena, ammattikirjallisuuteen perehtymisenä tai työtapojen muokkaamisena tehokkaammiksi.

Muutostilanteessa toiminnan muuttaminen (rakenteellinen tuunaaminen) lisää hyvinvointia. Se oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen ja vähäisempään työuupumukseen, mikä kertoo siitä, että yksilö löysi omaa jaksamista suojaavia tapoja muokata työtään. Toiminnan muuttaminen on konkreettista tekemistä ja sen myötä uudet toimintamallit saattavat tulla kivuttomammin osaksi omaa työtä.

Oman ajattelun muokkaaminen (sisäinen tuunaaminen) taas ei ole yhtä hyvä strategia muutoksessa. Se oli yhteydessä sekä matalaan työtyytyväisyyteen että työuupumusoireiluun. Yleisesti omien ajattelutapojen muuttaminen on haastavaa. Voikin olla, että jos jo valmiiksi kuormittavassa muutostilanteessa pitää vielä lähteä jumppaamaan ajatuksia uuteen uskoon, kuormitus käy liialliseksi ja jaksaminen kärsii.

Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka saksalaiset opettajat reagoivat valtakunnalliseen muutokseen opetuskäytännöissä (siirtyminen inklusiiviseen ja oppilaslähtöiseen opetusmalliin). Tutkijat arvioivat kuitenkin vastaavia muutoksia säädöksissä ja käytännöissä tapahtuvan monilla eri aloilla ja tutkimustulosten voivan kertoa olennaisista asioista myös opetusalan ulkopuolella tapahtuvissa organisaatiomuutoksissa.

Kuinka tukea työn tuunaamista muutoksessa?

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka aktiivisesti ja millä tavoilla työtä tuunataan. Jos organisaatiomuutoksen vaikutukset omalle työlle nähdään erityisen haitallisina, työn hyödyllistä tuunaamista on vähemmän. Muutostilanteissa olisikin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että muutoksen merkityksistä ja käytännön vaikutuksista keskustellaan kunnolla. Näin lisätään mahdollisuuksia, että työntekijät näkevät muutoksen hyödyllisenä omalle työlleen.

Kuitenkin muutoksen haitalliseksi kokemisen ja vähäisen työn tuunaamisen yhteyteen vaikuttivat sekä yksilöön että yhteisöön liittyvät tekijät. Jos työ nähtiin kutsumuksena, omia toimintatapoja muutettiin sitä enemmän, mitä haastavammiksi muutoksen vaikutukset koettiin. Opettajat siis pyrkivät lisäämään omia valmiuksiaan selvitä muutoksesta, esimerkiksi vapaaehtoisella lisäkouluttautumisella tai hakemalla muutosta koulujen sisäisiin toimintaohjeisiin.

Työyhteisön vuorovaikutuksen laatu taas vaikutti tuunaamisen määrään päinvastaisesti kuin kutsumusammatti. Omien ajattelutapojen muuttamista oli vähemmän niillä opettajilla, joiden mielestä työyhteisön vuorovaikutus toimi hyvin. Toimiva vuorovaikutus voikin olla muutostilanteessa suojaava tekijä kuormittavalta ajatusten muutostyöltä. Se voi auttaa suuntaamaan energian toiminnan muuttamiseen, millä lienee suurempi vaikutus jaksamiseen.

Tiivistäen siis muutoksen hyötyjen näkeminen, kutsumusammatissa oleminen ja työyhteisön toimiva vuorovaikutus voivat auttaa lisäämään omalle jaksamiselle hyödyllistä työn tuunaamista organisaatiomuutoksessa.

Käytännön vinkkejä työn tuunaamiseen muutoksessa

Löydä muutoksen hyödyt omalle työlle

1. Istahda alas ja ota kynä ja paperi avuksi.
2. Kirjoita käsillä oleva muutos paperin keskelle ja kirjoita aluksi sen ympärille kaikkea mieleesi juolahtavaa, oli se sitten myönteistä tai kielteistä.
3. Pidä sitten tauko ja tee rentoutusharjoitus. Voit käyttää esim. alla olevaa äänitettä apuna. Toisinaan pieni rentoutuminen auttaa meitä avaamaan kielteiselle kerälle mennyttä mieltä.
4. Käännä sitten paperi ympäri ja kirjoita jälleen muutos keskelle. Listaa nyt muutoksen mahdollisia hyötyjä itsellesi ja työllesi. Mieti pitkää ja lyhyttä tähtäintä ja laita muistiin mielikuvituksellisiltakin tuntuvat mahdollisuudet.
5. Pidä tätä paperi mukanasi ja vilkaise aina, kun huomaat muutoksen alkavan ahdistaa.

Paranna omalta osaltasi muutostilanteen vuorovaikutusta

1. Älä lähde mukaan muutosvalitukseen. On luonnollista purkaa tuntoja valittamalla, mutta se harvoin parantaa omaa oloa ainakaan pitkäkestoisesti. Pahimmillaan se lamauttaa juuri silloin, kun olisi tärkeintä etsiä omaa jaksamista tukevia toimintatapoja.

2. Edistä muutokseen sopeutumista työporukalla, esim. kysymällä: Mitä hyötyä tästä muutoksesta voisi meille olla? Miten voisimme yhdessä auttaa toisiamme jaksamaan ja sopeutumaan muutokseen?

Muuta ennemmin toimintaa kuin ajattelua

1. Kehitä omia tietojasi ja taitojasi muutokseen sopeutumiseksi. Muutos haastaa usein hallinnantunteemme ja tekee meidät epävarmoiksi. Hallinnantunteen voi hankkia takaisin kehittämällä omaa osaamista, esim. lukemalla sopivaa kirjallisuutta, osallistumalla koulutukseen tai kysymällä kavereilta vinkkejä. Tällainen toiminta kannattaa oman hyvinvoinnin näkökulmasta, vaikkei organisaatiossa siihen suoraan ohjattaisikaan.

2. Käytä kunnolla aikaa vapaa-ajan palautumiseen. Työpaikan muutostilanteessa on erityisen tärkeää, ettei vapaalla tapahdu yhtä aikaa kuormittavia muutoksia. Mieti siis muutosajaksi mukavia ja voimavaroja lisääviä vapaa-ajan tekemisiä. Jos mahdollista sovi kotiväen kanssa esim. työnjaon muokkaamisesta niin, että työn muutostilanteessa olisi vähän kevyempää kotirintamalla.