Mielenhuolto
Lisää hyvinvointia käytännön keinoilla
Millaisen tauon jälkeen sinusta tuntuu, että olet taas valmis loppupäivän töihin? Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta sillä on olennainen merkitys, miten pidämme taukoja. Esimerkiksi säännölliset mikrotauot (alle 10 min paussit työstä) parantavat työtyytyväisyyttä, lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät väsymystä. Onpa mikrotauoilla huomattu sellainenkin hyöty, että työpäivän jälkeen palautuminen alkaa nopeammin, kun niitä on muistettu pitää.
Mutta onko sillä väliä, millaisia taukoja pidämme? Onko jokin taukotekeminen selvästi toista palauttavampaa? Tällaisiin kysymyksiin on pyritty vastaamaan nyt käsillä olevassa työhyvinvoinnin tutkimuksessa.
Palautumisella tarkoitetaan käytössä olevien resurssien (esim. energiavarastot, ongelmanratkaisukyky, rakentava vuorovaikutus) palautumista kuormitusta edeltävälle tasolle. Esimerkiksi energiavarastoja palautetaan syömällä, juomalla ja levolla, kun taas ongelmanratkaisukyvyn terästäminen voi edellyttää irrottautumista pulmasta ja rentoutumista.
Tutkimuksessa on myös kuvattu erilaisia palautumiskokemuksia, kuten psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen ja hallinnan tunteet. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tarkasteltiin palautumisen tilaa välittävänä tekijänä erilaisten palautumiskokemusten ja iltapäivän jaksamisen välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa oletetaan, että palautumiskokemuksilla on vaikutusta jaksamiseen vain, jos ne saavat työntekijän aidosti kokemaan palautuneensa aiemmasta kuormituksesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että tauot, joiden aikana työntekijä koki rentoutumista, hallinnan tunnetta ja yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, olivat yhteydessä palautumiseen ja loppupäivän parempaan jaksamiseen. Tutkimuksessa huomattiin myös, että osa palautumiskokemusten vaikutuksista oli seurausta lisääntyneestä minäpystyvyydestä eli uskosta siihen, että selviää loppupäivän töistä. Iltapäivän jaksamista tutkittiin uupumuksen ja työn imun kautta eli tarkasteltiin, kuinka energisiksi työntekijät kokivat itsensä lounaan jälkeen ja kuinka innostuneita ja uppoutuneita he olivat työssään. Näitä vaikutuksia on kuvattu alla olevassa kuviossa, joka jäljittelee tutkimuksen tekijöiden esitystä.
Kiinnostavaa tässä tutkimuksessa on, että psykologinen irrottautuminen ei ollut yhteydessä palautumiseen ja jaksamiseen. Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan sitä, että pääsee mielessä irti työajatuksista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lounastaukoja, joiden aikana työntekijät eivät yleensä poistuneet työpaikalta. Tutkijat arvelivat, että tällaisissa olosuhteissa irrottautuminen on vaikeampaa ja muut palautumiskokemukset voivat nousta keskeisemmiksi.
Kaikessa tutkimuksessa on hyvä huomata, etteivät yksittäisen tutkimuksen tulokset ole välttämättä tyhjentäviä aiheesta. Tässä tutkimuksessa testattiin erilaisia vaihtoehtoisia malleja sen varmistamiseksi, että tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, että voidaan varmentaa nyt saadut tulokset tauoista. Näistä varauksista huolimatta uskallan suositella seuraavia käytännön toimia taukojen parantamiseksi.
Rentoutumisella tarkoitetaan mielen ja kehon vähentynyttä aktiivisuutta, joka näkyy esimerkiksi työn teon tahdista irtautumisena ja lihasten rentoutumisena. Rentoutumisen edistäminen tauoilla on erityisen hyödyllistä, koska sen myötä sekä keho että mieli pääsevät palautumaan kuormituksesta. Alla on muutamia keinoja rentoutumisen tukemiseen.
Hengitys on yksi tehokkaimmista kehon rentouttamisen keinoista, sillä syvä ja rauhallinen hengittäminen laskee hermoston aktiivisuutta ja vaikuttaa näin suoraan kehossa käynnissä oleviin stressireaktioihin. Kehon rauhoittuessa mieli seuraa usein mukana.
Hallinnan tunteella tarkoitetaan sitä, että saa itse päättää, miten taukonsa käyttää. Onko sinun ihannetaukosi ruokailu työkaverien kanssa, ulkoilu itsekseen tai vaikkapa taukojumppa? Olennaista palautumisen kannalta vaikuttaa olevan se, että saat itse päättää, ei niinkään se, mitä tarkalleen ottaen teet.
Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä toisten seurassa vietetty aika ei välttämättä palauta, vaan saattaa pahimmillaan jopa heikentää palautumista. Tässä tutkimuksessa kiinnitettiinkin huomiota yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja havaittiin, että kun tuntee tulevansa hyväksytyksi ja voivansa olla oma itsensä, toisten seura voi olla mitä parhainta palautumiselle. Kukin meistä voi itse vaikuttaa myönteisen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja tätä kautta yhteenkuuluvuuden lisääntymiseen.
Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91(1), 134-157.